Vuosi, jonka aikana mun työt on lisääntyneet radikaalisti,
etätyöt ja opiskelut ovat lisääntyneet todella paljon,
olemme oppineet käyttämään "kuonokoppia" ja kertakäyttöhanskoja,
olemme oppineet pesemään kätemme,
aivastamaan ja yskimään hihaamme,
olemme eristäytyneet,
meidät on eristetty,
ja olemme oppineet pitämään kahden metrin väliä kanssaihmisiimme
- kaikkialla muualla paitsi alennusmyynneissä ja kaupan jonoissa -
Kävin - tai jouduin käymään - hierojalla ja jotenkin mua hymyilytti, että kun tulin sisään oli kummallakin maskit, mutta hierottaessa minä sain poistaa omani.
Mieti nyt, naamallaan hierontapöydällä ja vielä maski nokalla,
ois ollut aikamoinen juttu.
Hieroja teititteli minua ensin, mutta sen tavan sain kyllä häneltä poiskiskottua melko nopeasti :D
Mulla iski taas jälleen kerran hartioiden välistä ja niskasta lihakset jukeliin niin pahasti, että pään kääntäminen sai aikaan huimausta ja pieni päänsärky oli koko ajan seurana ja siitä johtuva sellainen hiukan öklö olo.
Olin viikkoa aikaisemmin saanut tyttäreltäni ja hänen avomieheltään lahjakortin urheiluhierontaan.
Uusi hierontatyyli minulle ja tietysti vähän jännitti.
Ja tilasin ajan mieshierojalle - sekin mulle uutta (sitä Turkin hamam-hoito-hierontaa lukuunottamatta, mutta se onkin ihan eri juttu, josta kerron jonkun toisen kerran)
Ja kuulkaas - on se vaan kumma:
se että tuntuu hyvältä kun sattuu!
Hieronta oli kovempaa kuin mihin olen tottunut (tai sit olin enempi jumissa kuin koskaan),
mutta tuska tuntui hyvältä.
Jarkko selitti, että kroppa sietää tuskan kun se tietää, että se on sille hyväksi.
On mulla kyllä hyvin koulutettu kroppa... ;)
Löytyi sellaisia mehukkaita nystyröitä selästä, että niitä manipuloimalla kipu säteili esim. pikkurilliin tai niskan pisteet säteilivät pitkälle pääkoppaan ja kankun piste pitkälle koipeen.
Käytiin läpi selkä, niska, kaula, purulihakset ja pää.
Oi että.
Käsittelyn jälkeen tuntui siltä, että olin mureaksi hakattu pihvi ja päässä suhisi kun veri pääsi vapaasti kiertämään ja seuraavana päivänä iho oli kosketusarka,
mutta aika nopsaan sekin helpotti.
Ens maanantaina on ylläpito-hoito.
Tiedän sen olevan tarpeen,
viikko on taas ollut työläs ja se tuntuu varoittavana tiukkuutena lapaluiden välissä.
Mulla taas ajatukset harhailee kuin kanalauma.
Mä en enää muista, mikä mulla oli jutun punainen lanka, sen piti ehkä liittyä enempikin koronaan....
mutta kaipa siitä on lässytetty ihan tarpeeksi!
Ihmiset - olkaa ihmisiä toisillenne koronasta huolimatta tai juuri sen vuoksi
<3
PS. Sanoin tyttärelleni, että pimeällä keskiajalla hänet olisi poltettu noitana, kun tiesi viikon etukäteen, että tarvitsen hierontaa ;)
