Blogitekstisuositus

BS

Quit posting bullshit Sluta posta skit Lopeta paskan jakaminen Jos sitruuna, c-vitamiini, leivinjauhe, d-vitamiini, maitohorsma, kananpa...

perjantai 15. syyskuuta 2017

Tekniikan ihmelapsi part 2

"Noni löysinpäs tabletista ne ihan uuden systeemin mä voin sanella ja tabletti kirjottaa tosin tässä tapahtuu kyllä kaikennäkösiä väkerryksiä eikä teksti saattaa olla ihan mitä vaan mutta tää on mielenkiintoinen kokeilu piste enkä nyt vaan löydä sitä Mistä tulee enää välimerkit voinko mä kirjoittaa huutomerkin ei tää ei tajuu Ja sit toisekseen Mä tunnen itseni vähän tyhmä kun mä puhun tälle tyypille mutta pitää tästä ilmeisesti tämä ymmärtää vain kirjakieltä koska kaikki ei tottele mitkä mä mä kerran väännän niin se ei oikein ymmärrä niinku Mielenkiintoista on että mä voin sanella englanniksi Do you understand English tai mä voin sanella espanjaksi Como te Llamas Aika hieno Puutarhureiden first OC på svenska Aha svenska online tricked ittensä tarkasti siitä understand Swedish Jag ska nuclide piina machine Soul Avene skriv på svenska TAMK"

Että sillattis.
Pitäiskö selittää?

Löysin sanelu-kirjoitus-toiminnon.
Oikolukua tarvitaan kyllä,
mutta mielenkiintoinen toiminto.
Tajusi ilman erityistä selitystä englannin ja espanjan,
mutta ruotsi on ihan hakusessa.
Edellisessä tekstissä siansaksa sanan "puutarhureiden"-jälkeen on saneltu ruotsiksi.
Mulla taitaa olla ihan tosisuomalaiset asetukset,
jotka ovat sitä mieltä,
että "minähän en pakkoruotsia suostu..."
:D
Jatkan harjoittelua ja tablettini kouluttamista!

lauantai 9. syyskuuta 2017

Ösregn, lantmarknad o kvinnobanken

Jösses som det har regnat!
Öst ända ner till marken.
Jag tror bestämt att alla orkaner i Mexico o USA
inverkar även här hos oss.
Det måst det ju!
Orkaner, tornador, yrväder, stormar, högtryck o lågtryck, torka o ösregn
allt måst ju inverka också på hela globen.
Inget väder stannar vid nån gräns
o för mycket nånting på en plats inverkar väl så
att det finns för lite av det samma på nån annan plats.
Vi leker alla i samma stora sandlåda.

Men trotts ösregn hade vi  lantmarknad i byn.
O det fanns ändå rätt så bra med folk.
Jag köpte väldigt nära bakat bröd av sed som vuxit här väldigt nära.
O jag lovar, det smakar väldigt gott!
Måst nog börja använda lokala Gårdsboden mer.
O potisgröt handla jag
Och åt en ordentlig bytta med Martornas ärtsoppa med rå lök o senap - nam!!
O så träffar man ju bysbor där.
Regnet öste ner men jag hade rätt sorts outfit!
En av utställarna sade att det inte regnat på lantmarknaden på många-många år
o jag svarade att det regnar för alla de åren nu på en gång...

O via butiken hem

Vet ni,
dedär med att sticka sig till butiken bara funkar inte för mig.
Träffa ju alla möjliga härliga människor.
En hade sålt sitt hus o köpt ett annat
o den andra sa att hon blivit gammal
för hon hade trillat omkull o brutit sin arm...

O sen hem o städa.

Hade tänkt att jag skulle pynja ute o sen på kvällen inne,
men oändliga regnet fick mig att tänka om.
Det ska regna även imorgon
o då sku de vara kvinnobankens evenemang  "gå ett yrke åt en kvinna" på torget.
Jag har donerat några år alla julkortspengar till kvinnobanken
o jag tänker nog dra regnkappan på mig imorron o ta mig till byn
Ni vet väl att med att utbilda u-landskvinnor,
med att ge dem en chans att bli företagare
o ta hand om sina familjer och byasamhällen
far värden vidare bättre än med nån annan form av hjälp.

Så vi ses väl på torget?!?

perjantai 8. syyskuuta 2017

Så många tankar


Tankar -
Inte alltså behållare utan tankar i huvudet.
Jag har tänkt hårt hela veckan (åhå)
men inte orkat skriva upp nåt.
Har bara yrat från det ena till det andra och stupat i säng för att vakna o rusa iväg igen följande morgon.

På veckoslutet försökte jag mobilisera nån kompis för par kalla bärs - men lyckades inte.
Saknar vuxenkontakter.
Saknar sanslöst gapflabb i gott sällskap
Ville bara ut o ha det roligt.
Utan att tänka hur man borde bete sig,
utan att behöva hejda sig.
Ni vet - jag o mina små djävular
som gör krångel i kroppen
o ofta orsakar alla möjliga småkatastrofer.
Ja-a, dom har vaknat igen

En gammal "hoito" kontaktade mig,
men i det här fallet har jag blivit klokare.
Honom vill jag inte träffa.
Fast han har sina goda sidor
så är han nog bara trubbel med stort T.

Sonen ringde på tisdagen
att "surprise...jag sitter på tåget o är snart hemma..."
De där med att börja med "surprise"
får mitt hjärtat att slå ett par överloppsa slag o sen lämna par slag oslagna,
för mina små gulleplutsusar kan nog ordna såna överraskningar att huhhu..
Jag tror dom brås på ett yrväder till mor
De liksom bara händer o sker saker!

Det kommunala möteslivet började också
och MBI timmarna
och inlärningen till det nya är i full fräs
Man sku ju tro
att hjärnan och tankarna skulle stanna av allt håsas,
men tvärtom
Jag har svårt att få surret i skallen och tystna.
Går liksom på övervarv.
Vet ju precis vad som skulle nollställa kropp o knopp,
men just nu är det svårt att ordna.

Sonen åka tillbaks till Åland
Det börjar kännas lättare att skicka honom iväg.
Fast en liten bit av mitt hjärta blir nog alltid hängande i hans byxbunt.
De gör det alltid när de far.
Dottern har varit under sin semester hemma i par etapper
o hon har ju bott borta redan många år
O ändå känns det tomt när hon far.
Men jag är ju enormt lyckligt lottad eftersom de vill komma hem!
Jag har fina barn, dom bästa som finns
o just såna spirivinklar som passar mig <3

Får se vad vi hittar på det här veckoslutet ;)



sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Tekniikan ihmelapsi

Minä ja Tekniikka,
meillä on lämmin ja aika avoin suhde.
Pidämme toisistamme ja yleensä elämme yhteiselämäämme sulassa sopusoinnussa
Tekniikalla on vaan tapana yrittää saada mut polttamaan päreeni.
Se kiusaa ja tekee ongelmia ihan älyttömistä jutuista,
joiden pitäisi olla selvä kuin pläkki.
Ja joskus mä vaan rakastan enemän Lapiota ja Mullan tuoksua kuin Tekniikkaa.
Arvaatte varmaan, että silloin jätän Tekniikan ja vietän aikaa Lapion ja Mullan kanssa
Ja nautin siitä suuresti.

Koko perjantai-illan ja lauantaipäivän vietin Lapion ja Mullan parissa.
Kaivoin (lähes) kaikki kasvini maasta ja perustin uusia kukkapenkkejä.
Hiki virtasi noroina Lapion kanssa touhutessa,
mutta lopputulos sai minut tyytyväiseksi.
Eikun sisälle ja Tekniikan pariin.

No, joku herne oli jossain mennyt johonkin väärään reikään ja Tekniikka ei suostunut yhteistyöhön.
Voisko olla niin, että se nyt vanhoilla päivillään on tullut mustasukkaiseksi ja känisee Lapion ja Mullan kanssa viettämästäni ajasta?

Jo aikaisemmin näppis lopetti toimintansa.
Hiiri kyllä skulas, muttei näppis.
Juu - tarkistin piuhat ja patterit ja putsasin ja buuttasin ja irrotin ja kytkin.
Jopa useampaan otteeseen.
Ei herännyt henkiin.
Lainasin siis tyttären näppistä.
No jostain syystä jonkun aikaa hyvin toimittuaan, 
ei tyttärenkään näppis enää tehnyt kirjaimia.
Ei kirjaimia = ei Teknillistä yhteiselämää.

No siis sit vaan vianetsintäoperaatioon.
Piuhat, kytkökset, liitokset, patterit, kuun ja auringon asento, feng shui, huitui...
Ja hitto.
Vanha näppis oli herännyt henkiin ja sen päällä oli papereita, jotka painoivat näppäimiä, joten se siitä.
Problem solved!

Sit piti päästä kunnan uuteen kokousjärjestelmään.
Ensi viikolla alkavat kokoukset ja esityslista pitää lukea.
Ei toimi.
Huutaa väärää salasanaa,
huuta yhtä ja huutaa toista
ja etsin helppejä ja yritän jos jollakin konstilla.
Kunnes muistan, että on ollut puhetta käyttisjärjestelmästä ja kirjaudun Tuliketulla ohjelmaan 
- JA AVOT!
Problem solved!

Muutaman jutun päätän printata.
Ähä, ei ehkä olis pitänyt.
Kun printteriä harvoin käyttää,
tuppaavat värisuuttimet tukkeutumaan
ja printeissäni oli vain tekstirivien alaosia,
tai vain yläosia,
1/4 kirjaimia, 
täysin käsittämätöntä tekstiä.
Suutinten putsaus, kohdistus, putsaus, koeprintti, putsaus ja koeprintti ja väri loppu!
No onneksi mulla on aina varalla väripatruunoita.
Eli lataus ja putsaus ja koeprintti ja kohdistus...ja...ja...

Tässä vaiheessa windows-järjestelmästä on kovaa vauhtia tulossa widows-järjestelmä
tai jopa open window-järjestelmä kun harkitsen koko toosan heittämistä ulos ikkunasta.
Kaikkien toosien.
Nyt on prkle Tekniikka lähellä kuolemaa!

Puhelin soi
ja tytär vapauttaa minut murha-ajatuksistani.
Hetken tauko just nyt taisi pelastaa Tekniikan hengen.
Ja minut raivokohtaukselta.
Ja naapurit karmealta huudolta.

Takaisin palatessani kaikki sujui kuin tanssi.
Tekniikalla ja mulla menee taas hyvin.
Olemme jälleen kerran selvittäneet kriisimme
ja jatkamme sopuisaa elämäämme taas seuraavaan tappeluun saakka. 
Katotaan sit taas kuka määrää kaapin paikan.
Vai tuleeko ero ja ostan uuden koneen?
Sekin on vakavasti harkinnassa.
En mä tee mitään Tekniikan kanssa,
joka ei pysty tyydyttämään mun tarpeitani....



lauantai 2. syyskuuta 2017

Pyhä Pietari


Jos kävis niin,
etten huomenna enää heräiskään
ja Pyhä Pietari portilla katsois pää vinossa
ja silmät sirrillään
ja kysyisi, että "summa kardemumma,
olitko onnellinen,
elitkö hyvän elämän?"
Mitä vastaisin?

Jep.
Sanoisin jep.
Sanoisin, että sain täydeltä laidalta.
Että vietiin ajoittain kuin märkää rättiä,
että välillä tuli lunta tupaan metritolkulla
ja että välillä olis vähempikin riittänyt.
Mutta tyydyn siihen, minkä sain.
Kaikesta oppii,
kyllä,
Siperia opettaa.

Entä kadunko jotain?

Noup.
Olen tehnyt kaikki päätökseni niillä tiedoilla
ja taidoilla,
jotka minulla on juuri silloin ollut.
Olen tehnyt kaiken paremman toivossa.
Ainahan ei ole mennyt putkeen,
mutta so what.
Rapatessa roiskuu.
Tai no...
muutama tekemätön kaato ehkä vähän kaivertaa.
On paskapuhetta että kaikki miehet antavat.
Ja joskus ehkä olisin voinut olla itselleni armollisempi.

Muuttaisinko jotakin?

En.
Ilman kuoppaista matkaa tänne,
en olisi just nyt tässä.
Olisin jossain muualla.
Ilman kaikkea tätä,
mulla ei olis kolmea maailman ihaninta mukulaa.
polkuni on tuonut minut tänne.
Ja tässä on ihan ok.
Tai kyllä yhteen juttuun voisin vähän muutosta pyytää.
Muuttaisin lasteni elämän helpommaksi.

Ja miksi näitä mietin?
Välillä ehkä kannattaa miettiä,
kuinka paljon hyvää meillä on.
Ja ei,
aikeeni ei ole kuolla.
Mulla on vielä ihan helvetisti kaikkea hyvää edessä.
Elämä on - hyvässä ja pahassa!


torstai 31. elokuuta 2017

Takkatulen loimussa part 2

Savuverho
ja savun hajukin
katosivat aika hyvin.
Juuh,
nukuin siis omassa bunkassani.
Tuuletusikkuna oli hiukan raollaan,
ihan vaan varmuuden vuoksi
ja aamuyöstä heräsin syksyn ensimmäiseen
kunnolliseen
hirvittävään
helvetilliseen
suonenvetoon...

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Takkatulen loimussa

Syksy
Viima
Sade
Pimeys
Vastapainoina
Sauna
Takka
Kynttilänvalo



Takka on ollut käyttämätön koko kesäkauden
Ja tiedän,
että se on muutoinkin takka,
jolla on vahva oma tahto.
Ihan niin kuin kaikilla muillakin tässä huushollissa.

Tänä syksynä aloitin avaamalla pellit,
ajattelin, että niin vois sujua ekat lämmittämiset sutjakkaammin.
Mutta-mutta
Sisään hiipi märän tuhkan haju.
Eli ei kun tulta peliin.

Pitää aloittaa hiljaa ja maanittelevasti,
kauniisti pikkutulilla lämmittää muurit ja piippu.
Pieniä tulia (jotka kuitenkin savuttavat sisälle)
jotka (ehkä) saavat takan vetämään
Kannattaa tarkistaa myös keli,
tuulinen sää on ihan hitsin jees.

Kahden lempeän lämmittelyn jälkeen tänään päätin laittaa muutakin kuin risuja takkaan.
Ei mitään megapöllejä,
mutta oikeita puita kuiteski.
Ja ei ku sytyttämään.

Ja tuuli tyyntyi.
Ja takka tuprutti enempi savua sisään kuin piipusta ulos.
Eikä auttanut mikään.
Avasin takkahuoneen oven ja ikkunan
Suljin oven ja jätin auki ikkunan
ja päinvastoin.
Avasin apukeittiön oven ja takkahuoneen oven ja ikkunan ja kokeilin läpi kaikki eri vaihtoehdot.
Suljin kaikki lävet.
Ja takkahuoneessa oli jo huono näkyvyys sankan savuverhon vuoksi.
Nyt ei enää haise märälle tuhkalle
nyt haisee reippaasti savulle.
Ei auttanut muu kuin pitää läpivetoa ja antaa takkaretaleen savuttaa.
Ainoo vaan, että mä nukun takkahuoneessa...

Kyllähän se sit muutaman tunnin kuluttua rupes vetämään.
Savut meni nätisti piipun, eikä oven kautta ulos.
Ja takkahuoneessa näkee taas.
Ja pieni tuli takassa lämmittää pikkasen.
Ehkä mä voin nukkuakin vielä omassa bunkasani....