Käsittelyohjeet

Mamabearin käsittelyohjeet

• Rapsuteltava/paijattava/halattava/suukoteltava säännöllisesti, mieluiten useasti päivän aikana.
  Pidempien paussien jälkeen kupsuttamisen määrä on vähintäänkin kaksin- tai kolminkertaistettava,
  joka tapauksessa moninkertaistettava.
  
• Yleisesti hyväntuulinen ja lempeä, tasaisen tappavasti iloinen eikä ympäristölleen vaarallinen.
  Lähinnä vain aiheuttaa hyväntuulista mölinää, älinää ja naurua.
• Alkoholi vaikuttaa vauhtia kiihdyttävästi, aiheuttaa naurua remakoituvasti,
  saa aikaiseksi kaikenlaisia (hulluja) päähänpistoja ja yleistä häröilemistä.
• Ruokittava säännöllisesti.
  Nälkäisenä tosi vaarallinen ja v-mäinen ja pinna just ihan tasan tarkkaan nanosekunnin pituinen.
  Ei suositella nälkäisen mamabearin härnäämistä lainkaan, jos ei ole valmistautunut tyrmäykseen – sanallisesti tai/ja fyysisesti
• Tarvitsee aika-ajoin kunnon yöunet.
  Kestää kyllä melko pitkään lyhyitä öitä, mutta väsyneenä hitaista liikkeistä/aivoituksista huolimatta
  tosi nopeasti tulistuva.
  Väsyneen mamabearin härnäämisestä katso ohjeet yllä.
  Pinna sen noin puolikkaan nanosekunnin pituinen
• Päästettävä kotipesälle rauhassa (vähintään ovesta sisään, ulkorynttyyt pois, huokaus ja syvään hengitys) ja annettava tasaantua hetki ennen kuin käydään verbalisesti, fyysisesti tai psyykkisesti kimppuun
  tai  yleisesti keskusteluun/kyselemään/kertomaan/hosumaan/ tai edes hengittämään kovin äänekkäästi
• Jos nälkäiselle ja väsyneelle mamabearille höpötellään heti hänen tullessa kotipesään,
  saa höpöttelijä itse vastata seurauksista….

Hipaisu

Enpä uskonut, että hipaisu,
hiljainen ja lämmin
ja niin lempeä
voi herättää koko naisen
Että hiljaa hivelemällä
voi avata portit uuteen ulottuvuuteen
Että pysähtyvä, viipyvä lämmin ja hellä käsi
saa aikaan maanjäristyksiä ja -vyörymiä
sisäisiä ukkosmyrskyjä.
En tiennyt
enkä uskonut.
Ennen kuin sinä minua kosketit

Tänään tahdon

Tänään tahdon metsään.
Tahdon haistella metsän kosteutta
ja nähdä peurat ja ketun ja korpin ja muurahaiset.
Tahdon löytää sieniä.
Tahdon tyhjentää pääni metsän syvyyksissä
Tahdon kuunnella hiljaisuutta
ja rauhoittaa sydämeni.
Tahdon avata aistini
ja ottaa vastaan metsän henget,
nähdä sielujen polut,
avata sydämeni
ja vain rauhoittua.

Ja metsä vastaa:
Kaikki on hyvin.
Olet tässä, tämä hetki on sinun,
tämä hetki on meidän
hengitä syvään ja rauhoitu.
On vain tämä hetki tässä ja nyt.

Metsä antaa ja ottaa,
tänään se antoi aika pienen saaliin
Mutta siitäkin olen kiitollinen
Minulla on metsä, se oma rakas lähimetsä, josta haen voimaa
lohtua ja rauhaa
Ja sieniä.

Metsä antaa ja ottaa
Metsän oma kiertokulku on puhdas,
siellä ei säälitä tai anneta armoa.

Minä menen ja tulen
Joku päivä vain menen,
enkä enää tule.
Muutun osaksi kiertokulkua.

Ja vielä vika lomaviikko..jälkijättöisesti

Kun lähtee ja tietää,
että on odotettu ja kaivattu
ja kun tulee perille
näkee hänen silmistään
kuinka paljon hän välittää 
ja kuinka iloinen, onnellinen ja tyytyväinen hän on

Kuinka hellästi hän katsoo
ja koskettaa...
Se on aika koskettavaa.
Itse asiassa ihan hitsin koskettavaa.
Ja bonusyllärinä savusauna on valmiiksi lämmitetty.
Savusaunan pehmeä löyly saa kehon rentoutumaan ja hien valumaan, savun tuoksu on huumaava ja
Saimaan vesi hivelee alastonta kehoani ihan kuin sekin olisi kaivannut minua.
En ehkä ole kotona, mutta ihan lähellä kuitenkin

Oli hiukan erilainen viikko.

Viikonloppu ja alkuviikko lauantaista keskiviikkoon touhusimme ja räpelsimme,
kävimme vähän siellä sun täällä.
Saunoimme.
Ja minä uin - oi että,
kuinkakohan monta kertaa minä uinkaan!

Tortaina olikin lähtö Historic Grand Race`en Ahvenistolle koko loppuviikoksi.
Oma bussi ja omat makuupaikat ja omat systeemit.
Eikä kovin montaa kahdenkeskistä hetkeä.
Me nukuttiin samalla laverilla, vaikka vähän ahdasta olikin.

Eli varikkoruusu tässä moi!!

Vähän erilainen karhu kuoriutui remonttien, rallijuttujen, automiesten,
rallijuomien ja autoläppien myötä. 
Vaihdelaatikon hajoamisen vuoksi irroitettiin koko kone
ja korjattiin vaihteisto - monen mutkan jälkeen.
Mutta kuntoonhan se auto saatiin
ja takasin radalle hyvillä tuloksilla.

Osa "omasta jengistä" pehmeni ja avautui.
Ehkä epäilijät näkivät minut ihan vain ihmisenä eikä laskelmoivana noitana.

Paljon uusia naamoja, toiset aivan mahtavan mukavia,
toiset ihan puhtaasti itseään täynnä olevia kusipäitä ahtaine katsantokantoineen.
Minä kun en oikein osaa olla varikkoblondi
ja suorasukaisten letkautusten pitäminen tiukasti suljettujen huulien takana oli välillä todella vaikeaa.
Mikä sitten eskaloituikin pienenä kinana oman höppänän kanssa.

Onhan toi ihan oma maailmansa.

Onneksi toi mun oma höppänäni ei ole ahdasmielinen.
Ja ehkä se jo tietää olla tölvimättä ihan mahottomia.
Tietää,
että mulla on omat mielipiteet,
joita en peittele tutussa piirissä.
Uusien ihmisten ympäröimänä olen usein aluksi hiljainen
ja vain tarkkailen ihmisten välistä energiaa
ja ihmisten säteilemää auraa.

Sunnuntaina lähdettiin Ahvenistolta meille.
Ja se onkin sit taas ihan eri juttu.

Mun elämäni on muuttunut,
mutta elämässä ainoa varma asia on,
että se muuttuu.
Sen pitääkin muuttua.

Att ha/va en Duracell

Vet ni dom där människorna som stiger upp på morgonen och håller på hela dagen och kvällen och sen lägger sig o sover hela natten nätt o tyst i sin säng för att följande morgon igen ha batterierna fullt laddade och börjar en ny dag med full fart och fjong igen? Dag efter dag.

Jag brukar vara rätt så Duracell, men nu har nog flunssan och en jäkla arbetsbörda kombinerat med en massa långa möten laddat ur mitt system.

Dottern var en vecka i Paris och kom hem med en grymm flunssa. Hon sa att det var franska pesten.
Hon blev ännu hemma måndagen och tisdagen.
Onsdagen for hon på jobb o på torsdagen stupa jag i huvudvärk, snoröverflöde o feber. Franska pesten.
Gubbstruttan var på väg hitåt och jag ringde honom, att han kanske borde tänka efter två gånger före han startar hitåt. Men nä. Sidu han får inte smittan, inte ens pesten.

Nå okej - gör som du vill, men jag är nog nästan döende....

Måst ju erkänna, att jag inte var riktigt gott sällskap med stegring, nysatacker i hundras serier och Niagara-rinnande nos. Men hej - ganska skönt att nästan sova i hans famn o bli ompysslad.
På veckoslutet orkade jag ändå lite vara människa.
Och på söndagen började han snörvla.
Aj att det inte smittar? Att han inte blir smittad? Ähä!

Lite hyrta farten hans, men bara lite.
Natten mellan tisdag o onsdag vakna jag i att han hade feberfrossa,
men han sov hela tiden fast han skaka som ett asplöv.
Jag - het som jag är - lade mig riktigt fast i honom
o han sluta skaka.
På morgonen var han svettig i stället, så feber gick ner.

Min flunssan sitter kvar, pesten ger sig inte.
På morgonen är jag heltäppt
och rösten rosslar häftigt sexig nånstans djupt ifrån.
Och tankarna löper inte riktigt såsom dom bruka
och orken är på kort.
Men fan den som ger sig!!

"-"-"-"-"-"

Måst ju lite förklara de här med att vara het :D
Jag har lite högre temp än övriga befolkningen och därför kallar han mig till sitt värmeelement.
O hehe, visst är jag ju så frbnnades het annars också....