Blogitekstisuositus

Tänään tahdon

Tänään tahdon metsään. Tahdon haistella metsän kosteutta ja nähdä peurat ja ketun ja korpin ja muurahaiset. Tahdon löytää sieniä. Ta...

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Kylmää kyytiä.

Oishan se pitänyt aavistaa,
että seuraava sukellus saattaa lurkkia ihan nurkan takana...
Kävin tänään hakemassa estolääkityksen,
se on tököttiä,
joka pistetään terveyskeskuksessa.
Syvälle lihakseen.
Ei laskimonsisäisest, valtimonsisäisesti, ihonalaisesti, rasvakudokseen eikä pistos saa osua perifeeriseen hermostoon tai hermon tai suonen lähelle,
koska se voi aiheuttaa vakavan ja/tai pysyvän neuromuskulaarisen halvauksen.
VITTU
Tää on taas jotain Mengele-kamaa!

Lääkkeessä ei edes ole millään tunnetulla kielellä tuoteselostetta vaan apteekissa joutuivat hakemalla hakemaan omilta nettisaiteiltaan tietoa.
Valmisteella on määräaikainen erityislupa.
Mitä hittoa se sitten tarkoittaa?
Onko kyseessä vielä koevaiheessa oleva lääke?
Ei helvetti!

Ja entäs se haittavaikutus-lista?
Aloitin lukemisen ja pistin paprut pois.
Ajatelin, etten lue niitä.
Mutta pakkohan ne oli lukea.
Ja itku meinas päästä...

Jäin jo miettimään,
että jos jättäisin tän myrkyn kokonaan ottamatta...
Mutta mitkä on vaihtoehdot?
Jatkuvat mahdolliset ruusuinfektiot,
jotka tuhoavat imusolukkoa
ja joiden vuoksi vedetään megagigapenissiliinikuureja
ja lääkkeitä, jotta kroppa kestää antibiotit.
Vai mahdolliset veritulpat, hengitysvaikeudet,
nivel- ja lihaskivut ja maksatulehdus, ahdistus ja harhat yms yms yms. estolääkkeestä

Nyt vois taas laittaa hanskat tiskiin.
Vetää jarrusta ja ehkä keskustella asiasta jonkun lääkärin kanssa.
Mutta perjantaina pitäisi jo saada eka pistos ja tänään on keskiviikko.
...voihan vittu....

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Kolme herätystä ja loma!

Viime kesänä ei mikään ollut niin kuin ennen.
Syöpähoidot veivät suuren kiharapehkoni,
ripseni ja kulmakarvani,
Kynnet ja hampaat ottivat turpiin
Aurinkoa oli pakko pakoilla sädehoitojen vuoksi.
Poltti niin prkleesti.
Makuaistit eivät olleet kohdillaan.
Eikä oikein mitään jaksanut tehdä,
vain ne pakolliset.
Ja sit iski ruusut, kolme pitkää antibioottikuuria
ja aina ensin ab:t suonensisäisesti.

Voitte siis uskoa,
että juhannuksen ihana keli tuntui sata kertaa ihanammalta, kun nahka ei enää huuda auringossa hoosiannaa!
Kun voi rauhassa istua ja nauttia aamiaisensa auringossa!
Kesän maut, omasta keittiöpuutarhasta
ja marjat ja hedelmät maistuvat juuri sille,
mille niiden pitääkin maistua.
Hiukset alkavat taas kihartua ja ripsiä ja kulmakarvojakin rupeaa jo olemaan kiitettävästi.
Kynnet nyt vielä pysyvät kasassa kynsilakalla...
Ja iskihän se ruusukin,
käynnissä viikko 6/6 antibiootteja
ja sen jälkeen aloitetaan estolääkitys!
(Hehe - samaa tököttiä käytetään myös mm syfiliksen hoitoon :) :) :) )

Siis
Koko kesä edessä,
hyviä konsertteja ja reissu Skotlantiin.
Jotenkin vaan tuntuu ihan hlvetin hyvältä.
Elämä vaan on
Ja mä niiiiin tykkään!

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Fiktivt
Del 7

Han sa att, allt blir nog bra,
vänta bara så får du se.
Vänta bara o vänta bara
Jag vill inte vänta mer!
Jag vill inte pinas o hänga i galgen o dingla med benen
O se snaran bara bli spändare o spändare.
Jag vill inte mer.
För fan, jag orkar inte mer!
Du orkar nog sa han,
för låt mig berätta:
De finns såna som du,
som är Guds älsklingsbarn
(eller vem de sen är som rår över oss)
Om han har en säck med gott
och en säck med ont
Och allt ska delas ut
så kan du tänka dej,
att alla älskar goda nyheter o goda tider,
den säcken är lätt att tömma.
För det är bara att vissla o ta emot.
Men till vem delar han de onda?
Till dem som han vet att slutför sitt,
till dem vars krafter räcker,
till dem han kan lita på.
Till sina älsklingsbarn som för värden vidare
för ända sättet att komma på nåt nytt är att måsta göra en ändring.
Ändringar händer inte utan behov....


Ja mitähän unta rouva on nähnyt,
kun herää ennen kellon soittoa ja
päässä pyörii ajatus siitä,
ettei ehkä enää osaa olla kenenkään kokoaikainen partneri?
Olikos se niin, että alitajunta ne unet tuottaa?
Yrittääkö siis mun alitajuntani viestittää mulle jotakin?
Ja mites tää nyt sit pitäisi tulkita?
"Kokeile edes, prkle" on kyllä ensimmäinen ajatus.
Joku vois tietty miettiä, että "luovuta",
mutta minä en ole luovuttajatyyppiä.
Ainut, mitä minä luovutan, on vereni,
ja senkin jouduin lopettamaan syövän vuoksi.
Ei - kyllä tässä nyt on joku muu juttu.
Täytyy antaa ajatuksen hautua.
Sillai se paras teekin syntyy,
hauduttamalla!

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016




Somedays are heavydays,
no matter what!
Eikä sillä ole mitään tekemistä minkään muun kuin musiikin kanssa.
Joskus vaan on kuunneltava korkeelta ja kovaa,
vielä parempi,
jos voi laulaa, täyttä kaulaa, mukana.
Siinä juuri yksi syy,
miksi livekonsertit on ihan mahtijuttu.
Kun basso ja rummut saa puntit tutisemaan ja
ympärillä satoja saman musiikin diggaajia heiluu ja laulaa
enempi tai vähempi täysillä...
Ei sitä oikein osaa edes kuvailla.
Kohta mennään.
Ens viikonloppuna Tuska.
Ja sen jälkeen Monsters of Rock.
Noin nätisti sanottuna,
joku k+see kohta hunajaa :)


lauantai 25. kesäkuuta 2016

Juhannus
Keskikesä
Ylimääräinen vapaapäivä
Odotuksia ja pettymyksiä
Saunaa, viinaa, tervaa ja hukkumisia
Petettyjä, jätettyjä ja kirvesmurhia...
Siinä teille Suomen kansan suvijuhlat!

Mutta meillä ei ollut niin.
Varattiin paljon hyvää ruokaa ja juomaa.
Nypläsin saunavihdat ja poimin kukkapuskan.
Maailmalla olevat lapset ottivat yhteyttä
ja muutama muukin rakas soitteli.
Syötiin itsemme pyörryksiin,
pelattiin Backgammonia
ja saunottiin pitkän kaavan mukaan.
Katsottiin muutama leffa
ja vaan nautittiin olotilasta.
Ei kiirettä, ei aikatauluja,
vain rentoa olemista.
Saunan jälkeen ei tarvinnut edes pukea vaatteita...
Tämä juhannus on minulle toiminut mahtavana,
pidennettynä viikonloppuna <3

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Vill inte!
De e lite liksom kris mellan bloggen o mej,
de e liksom ganska lite tjohej.
O mellan mej o facebook
där e någo lite liksom på tok.
O twitter den tusan
där har jag tappat musan.
O snapchat den fan
plingar inte på hela dan.
O Instagram må du tro
får mej att ba halvmatt glo
O messenger, den e rätt tyst
för alla sir på fooooooorboll!!!!
Men Spotify, där vet ni finns liv.
Thank you for the music <3

Tammitusan, vet ni, ja e ida
ganska antisocial.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016


Suuteleeko rakkauden ammattilainen?

Välillä jään miettimään vähän ehkä outojakin juttuja.
Kuten esimerkiksi sitä,
että suuteleeko maksettu partneri?
Itselleni suuteleminen on todella vahva
ja henkilökohtainen juttu.
Rakastan suutelemista!
Eikä sillä tarvitse olla mitään tekemistä seksin kanssa.
Oi että
Hyvä suutelija kyllä vie multa jalat alta.
Suuteleminen on usein jopa henkilökohtaisempi juttu
kuin rakasteleminen
Mutta haluan myös sanoa,
että suutelemisesta ja pussailemisesta ei voi puhua samana päivänä,
sen verran paljon ne eroavat toisistaan.
Pussaaminen on vähän verrattavissa halaukseen,
halaus ja pusu ovat yhtä helppoja antaa
eikä siinä ole väliä sukupuolellakaan,
pusun kun voi moiskauttaa vaikka poskelle
tai olkapäälle 
tai vaikka otsalle.
*******

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Jos sun pitäisi hurmata minut, mitä tekisit?
Mikä olisi sinun keinosi pyyhkäistä multa jalat alta?
Toisitko kukkia ja veisit ravintolaan syömän?
Lavatansseihin?
Konsertteja ja festareita?
Antaisitko koruja ja lahjuksia?
Kirjoittaisitko rakkausrunoja
ja laulaisit kauniita lauluja?
Veisitkö matkalle Afrikkaan?

Ystäväni,
ole oma itsesi,
ole lähelläni,
vie minut ajelulle,
autolla tai moottoripyörällä tai vaikka fillarilla.
Lähdetään kävelylle.
Keitä aamukahvit.
Nuku lähelläni.
Anna aikaasi minulle.
Ole minulle rehellinen ja aito.
Puhu, niin kuin ystävälle puhutaan
tai ole vaikka hiljaa,
kunhan olet siinä.
Läsnä.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Fiktiota?
Osa 6

Jostain syystä olet pyörinyt mielessäni.
Enhän mä susta välitä
enkä mä ole valmis luopumaan vapaudestani
enkä mä ole kiinnostunut...
Vai olenko?
Unessa olin huolissani sinusta.
Ja herätessä mietin, että pitäiskö soittaa.
Ja hereillä halusin nähdä sinut.
Ja jotenkin lähelläsi olo tuntuu ihan mukavalta.
Miksi mä en siis voisi antaa tilanteen kehittyä
ja katsoa mitä siitä tulee?

Ehkä siksi,
että niin erilaiset arvot ja arvostukset
mitä ilmeisimmin johtaisivat konfliktiin.
Melko nopeasti.
Enkä mä tiedä,
jos on lainkaan viisasta satsata mihinkään
kun mä kuitenkin mitä suurimmalla todennäköisyydellä en pystyisi antamaan itseäni sinulle kokonaan.

Joten annathan anteeksi,
etten ottanut yhteyttä?!
No se huominen tuli ja
tuli uusi luuri postissa.
Wau!
Mun uus mega-giga-mäpl-bäpl-ihqu...
paitsi että mulla ihan väärän kokoinen sim-kortti!
Ei ku soitto teleoperaattorille
ja uus sim tulee parin päivän sisällä.
Eli olen vieläkin ihan älyttömän alkeellisen,
mutta toimivan lainaluurin armoilla...
Ja senkin laturin unohdin töihin,
sekä eilen että tänään.

Ja tänään aamulla ei duunikone toiminu!
Mikä vttu noita vimpaimia vaivaa?
Onko aurinkomyrskyjä?
Telekineesioepävakauksia?
Kuupölyä?
Häiriöitä astraalitasolla?
Maan kuoren magneettikenttähäiriöitä?
Rupee niin ku huumori jo pikkuhiljaa loppumaan...

maanantai 13. kesäkuuta 2016

No johan oli päivä!

Viime yö meni harakoille,
aivan kummallisia unia ja loputonta pyörimistä.
Ja kuten arvata saattaa,
aamu ihan hirveen kankee ja hidas.
Duunissa puhelin vinkui,
että tektiviesteille ei ole tilaa
ja vaikka tiesin, ettei se pidä paikkaansa
rupesin poistamaan viestejä.
Ei auttaneet toimenpiteet,
joten buuttasin luurin.
Mutta sepäs pimahti lopulisesti
eikä avaa enää mitään!

Tarvitsen oman puhelimeni työtäni varten,
siihen tulevat tietyt turvasalasanat,
joten laitoin oman sim-korttini työpuhelimeeni.
Mutta se taas vaati uudelleenkäynnistyksen jälkeen salasanaa, jota minulla ei ole.

Joten mulla oli kaksi luuria juntturassa
Eli ei ainuttakaan toimivaa luuria!
Teeppä siinä sit töitä...

No onneksi sähköposti ja facebook ja messenger sentään pelittivät, paitsi, että kahta viimeksimainittua ei voi käyttää työntekoon.

No surfasin itselleni sopivan uuden luurin
sopivin maksuehdoin
ja huomenillalla pitäisi uuden LG:n olla hyppysissä.
Mutta on tää elämä vaan hankalaa ilman omaa kapulaa.
Mullahan on siinä ihan kaikki.
Osoitteet, puhelinnumerot, almanakka, herätys, radio, spotify, whatsupp, valokuvat, hyvä kun ei perkele ole vielä auto- ja kotiavaimet!
Ja kun en pääse luuria avaamaan,
en myöskään pääse muistia tyhjentämään.

Että sillai tänään,
mitäs kekkastais huomiselle...

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Kära vänner & fiender!
Idag kommer jag att göra ett beslut
som inverkar på min och några andras framtid.
Har funderat på saker ren en god tid
och tycker att det är på tiden att besluta och
frigöra kraft och resurser till annat.
Tycker inte om att stampa på stället!

Livet är fullt av val.
Man kan välja klokt eller dumt
och alltid vet man inte allt som valet inverkar på.
Små saker kan på vägen framåt inverka på de mest underliga sätten.
Mina val, mitt sätt att se på livet och mina värderingar
inverkar på mina barn.
Som små tar flickorna modell av mamma,
med att t.ex låta nån undervärdera mig
skulle jag ha lärt att det är ok att trampa på andras rättigheter och att en kvinna ska tiga o ta emot.
Och söner tar modell av hur en kvinna ska vara
och ser hur kvinnor ska hanteras och värderas...
Jag tror och hoppas att jag gett en förebild av en stark och ärlig kvinna
med hjärtliga och varma värderingar.
Jag hoppas jag gett stora, starka vingar
och mycket varma vindar som bär högt och långt
och starka klor att försvara sig med!!

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Fiktivt?
Del 5

Här står jag och diskutterar civiliserat med dig
och de andra.
De andra kan ju inte ens ana mina tankar.
Du ser frågande ut men bara för en bråkdelssekund.
"Ja-a, jag vet.." nickar jag.
Kodspråk.
Hemligheter.
Ååå så de pirrar i magen.
Står fortfarande lugnt o pratar med alla
fast jag innerst inne skulle bara villa springa iväg,
skippa skitsnacket
klä av dig
låta dig klä av mig
o göra allt...
såsom vi gjort också förr.
Väntan gör allt ännu häftigare.

Vi båda vet vad vi vill.
Hur vi vill.
Och våra tankar råkar passa ihop...
Tid o plats försvinner igen en gång

Kävipä niin, että tänään oli vihdoin hammaslääkäri.

Mulla on aina ollut hyvä purukalusto.
Legot on paikattu vain muutaman kerran
ja sekin kansakoulussa.
Hammasraudat mulla oli,
koska kulmahammas kasvoi rivin ulkopuolelle.
Ei koskaan hammassärkyä
eikä suurempia projekteja.
Vaikka ikää on puoli vuosisataa,
on jopa kaikki viisaudenhampaat suussa,
eikä niitä ole edes paikattu.

Mutta kelataan takasin asiaa.
Aamulla en voi syödä aamiaista kotona,
koska lääkeet pitää ottaa tyhjään vatsaan
eli kaksi tuntia ennen penisilliiniä ei saa syödä
eikä puoleen tuntiin v-penin jälkeen.
Ja 8 tuntia pillerien välissä ja klo 8 eka pilduri.
Ja minähän en nouse viideltä syömään!

Eli aamiainen mukaan ja 8.30 vihdoinkin kaffe ja smörgarit naamaa.
Ja klo 12.15 hammis.
Puolen tunnin käsittely
ja kahden tunnin juonti/syöntikielto.
No jeps, 14.45 olis saanu syödä.
Paitsi, ettei saanu.
Kun lääke pitää ottaa klo 16.
Kolmen jälkeen korvien välissä oli vain möhnää.
Energiavarat ihan nollassa.
Sellainen zombiefiilis.
Neljältä nappia naamaan ja kotiin
Mä halusin vain kotiin.
Ja puol viis vihdoinkin smörgari!
Safka valmiina puoli kuusi
Ja arvatkaas kuin sit kävi?
No ne viimoset energiavarat menivät ruon jatkokäsittelemiseen ja minä nukahdin sohvalle...


tiistai 7. kesäkuuta 2016



Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...ei edes kahta vuotta ole kulunut tästä kuvasta

maanantai 6. kesäkuuta 2016

We come in all forms and sizes!



Tänään kävi niin,
että huomasin tuntemattoman miehen mukamas salaa katselevan minua.
Ja ensimmäinen ajatus oli,
että mitähän vikaa mun pukeutumisessa on
tai onko paidan napit auenneet...
Tytär sanoi, että se katsoi, koska olet niin kaunis.

Siinä se taas tuli.
Miksi sitä aina ajattelee ensin, että jotain on vialla?
Miksi en ajattele kuten tyttäreni?
Hän näkee minussa jotain ihan muuta kuin mitä minä näen peilistä.
Varmasti minäkin olen jonkun mielestä kaunis.
Yleensä ainakin olen iloinen.
Näen toisissa kauneutta riippumatta ulkonäöstä,
miksi en siis näe sitä itsessäni?
Meissä jokaisessa on kauneutta!!

Hyvät hyssykät,
lupaan illalla katsoa itseäni peilistä
ja etsiä jonkun kauniin asian
ja sanon sen itselleni.
ÄÄNEEN!
Mitäs jos sinäkin tekisit niin?

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Nå kyllä, söndag o jag borde jobba
Sku ha kunna göra det redan igår.
Men igår städa jag klädskåpet
och idag är jag busy med att designa logo till min blogg


"Och vad då mb?" kan ni ju fundera...
Jo, de kan ju vara Mercedes Benz
eller Micro Bit
eller my blogg / min blogg / mun blogi
eller kanske mind blowing
eller motorBiker
eller bara Mamabear
eller kanske mina initialer.
Who knows?
:)

lauantai 4. kesäkuuta 2016


Duuniviikko on ollut kova.
Kaikkea mahdollista ja mahdotonta.
Kuitenkin perjantaina jotenkin tuntui siltä,
että tuleva keikka kupli iloisia kuplia
sielussa ja sydämessä.
Iloinen, ihana odotus jostakin mahtavasta.
<3 <3 <3
Ja kyllä mä vaan sanon
että olihan upea keikka!
Queenilla on niin paljon mahtavia biisejä,
että tietty biisivallinnoista voi halutessaan kitistä.
Mutta minä en kitise edes siitä.
Ja Adam Lambert ilmoitti heti,
että on ollut olemassa vain yksi Freddie Mercury
ja toista ei tule,
mutta että hän on tavattoman kiitollinen,
että saa laulaa rakastamansa esikuvan biisejä.
Ja kyllä se lauloikin!
Äijä veti kovaa ja korkealta
samoilla diivan elkeillä kuin esikuvansa
ja homma toimi kuin junan vessa!
<<<>>>
Lippu oli joululahja tyttäriltäni
ja kummatkin olivat mukana nauttimassa.
Vaikea sanoa,
kuinka paljon mun musiikkimakuni
on vaikuttanut heidän musiikkimakuunsa
Mutta tavattoman lähellä ovat toisiaan.
Ja siitä olen iloinen.
###

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Kyyneleitä riittää jokaiselle päivälle

Ollut tunteiden vuoristorataa koko viikko.
Milloin surua ja voimattomuutta,
milloin luopumista,
milloin liikutusta ja
tänään ilon kyyneleet.

Minä, moottoriturpa ja kovis,
suuri ja vahva ja voimakas
olen ihan mahdoton itkupilli.
Enkä häpeä sitä.
Kaikki mut tuntevat tietävät,
että itken häissä ja hautajaisissa,
valmistujaisissa ja elokuvissa,
kauniista puheista ja sydämestä annetuista lahjoista.

Juniori soitti tänään,
on tsempannut ihan helvetisti lopputenttien kanssa.
Yksi osa-alue on tuottanut erityistä tuskaa
ja tenttejä on tehty useampi.
Aineopettajana pudotuspelistä nauttiva tyyppi.
Onneksi koulussa on muutama todella hyvä opettaja
ja he ovat tehneet paljon juniorin puolesta.
Ja tänään vihdoin selvisi,
että juniori saa valmistumispaperinsa muiden luokkatoveriensa kanssa!
Ei varmaan tarvii arvuutella kuka taas itkeä tillitti?

Noi mun tiitiäiset on mun kallein aarteeni.
En ole tittelien perään,
haluan vain, että he pärjäävät ja
saavat tehdä sitä,
mistä nauttivat ja
mikä saa elämän maistumaan!
Heistä kukaan ei ole laiska eikä tyhmä
ja heistä jokaisella on lämmin sydän.
Olen heistä todella ylpeä!!!