Tänään taas sen tein.
Hyppäsin pää edellä tuntemattomaan
(toivottavasti et luullut että avantoon!)
Tässä on nyt killuttu reunalla niin pitkään
että jos ei ois hypännyt
niin kohta olis pudonnut
Jotain mä haeskelen,
jotain mikä pysäyttäisi mut
jotain mikä antais -hm- kipinää..
Onko se sit harrastus,
olotila,
koulutus vai
kumppani,
sitä kun en tiedä.
Ja jos jotain uutta ja muutosta haluaa
on annettava pois jotain vanhaa
Jotenkin on vähän sellainen olo
että olen välitilassa
Siis sillain, että olen jo irti vanhasta
mutten vielä perillä.
Kaipa minä joku päivä pääsen perille....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti