Blogitekstisuositus

Tänään tahdon

Tänään tahdon metsään. Tahdon haistella metsän kosteutta ja nähdä peurat ja ketun ja korpin ja muurahaiset. Tahdon löytää sieniä. Ta...

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Karvaisia juttuja

Katselin Sami Hedberg-klippejä
ja räjähdin nauramaan hänen karvanpoistojutulleen.
Tuli mieleen se yks kerta,
kun paniikki ei ollut kaukana...

Me tummat naiset ollaan usein karvaisia,
myös ihan vääristä paikoista.
Ja ne karvat on yleensä -yllätys-yllätys-
tummia ja kasvavat ihan hirveetä vauhtia.

Olen kokeillut kaikenmaailman konsteja
ja yhdessä vaiheessa harjoittelin vahaliuskojen käyttöä.
Asiaan vikiytymättömälle kerrottakoon toimintaperiaate:
Sulla on paperiliuska, jossa on ihan hlvetin tahmeeta tököttiä.
Liuska lämmitetään esim. käsien välissä,
läimästään karvaselle alueelle,
painellaan kiinni ihoon kunnolla
ja repäistään tietyllä tavalla irti,
jolloin karvat lähtevät irti juurineen päivineen.
(Mukana seuraa sielu, sanoo Hedberg,
vaikka puhuukin epiloinnin ihanuudesta)
Näin siis periaatteessa ja parhaassa tapauksessa.
Varoituksena lukee,
että on hyvä harjoitella vähemmän aroillla paikoilla
ennen kuin yritetään poistaa karvoja aroilta alueilta.
Okei?
Selvä kuin pläkki!

Meikä siis harjoitteli.
Säärissä toimi ihan jees
ja hommaan syntyi (mukamas) rutiini.
Olin lopulta mielestäni niin pro,
että uskalsin ruveta miettimään haastavampia paikkoja.

Tyypillisesti tietysti tälläiset haasteellisemmat mestat ovat kainalot ja bikiniraja.
Kasvoihin ei vartalovahoja laiteta
ja kainalot jotenkin pelottaa,
kun joutuu työskentelemään yhdellä kädellä
ja myös vain sillä vasurilla.
Joten bikinilinja!
Jep.
Tai siis...

Eiku alavartalo paljaaksi ja kimppuun.
Toiletti olis ehkä hyvä paikka,
on peilit ja toisen jalan saa kätsysti wc-pöntön päälle (ja oven lukkoon)
Vahaliuskat esille ja töihin
Liuskat vähän liian leveät ja tarttuvat oikealle paikalle mutta myös osittain sisäreidelle.
Tässä vaiheessa oli jo myöhäistä...
Paperi on siis vekillä
eikä sitä voi normisti repäistä irti ohjeiden mukaisesti.
Mikä tarkoittaa,
että paperi irtoo - ei karvat, eikä liima!!!
Jumalauta!
Mulla on superglue'ta reidessä ja pesän laidassa.
Eikä se saatana irtoo.
Ei paperilla eikä hinkkaamalla.
Kun koiven laskee alas, tarttuvat liimaiset paikat yhteen!!
Sattuu ja naurattaa ja päässä pyörii tsiljoona McIvers-ideaa, kaikki asetonista vessapaperin kautta rasvaan...
Sen asetonin skippasin,
mutta ruokaöljyn testasin.
Ja meikinpoistoaineen
Ja kasvorasvan
Ja saippuan
Ja.....

No, jollain konstilla suihkuun ja "hieromalla" vähän kerrallaan liimaa irti.
Lopputulos?
Karvoja ihan yhtä paljon kuin ennenkin,
mutta paikoitellen nahka poissa ja vereslihalla,
paikoitellen punainen ja arka
Ja sen jälkeen en ole vahaliuskoja käyttänyt.
Mihinkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti