Namilakko - day 1

Syöpähoitojen aikana kaikki makea maistui paskalle.
Ei vaan voinut syödä ja sehän oli hyvä.
Eivätkä namit oikeastaan ennen sitäkään olleet ongelma.
Kun hoitojen aikana kaikki maistui pahalle tai vieläkin enemmän pahalle, kaipasi ja halusi tuntea suklaan maun.
Oluen maun.
Pihvin maun.
Salmiakin maun....
Ja kun maku normalisoitui jäi naminälkä päälle.
Ja nyt sille laitetaan piste.
Houkuttelin tyttärenkin mukaan.
Kuukausi kokeillaan.
Ja mä luulen, että ainakin minä jatkan senkin jälkeen.
Tämä kroppa ei tarvitse yhtään ylimääräistä kaloria!

Ei karkkia, ei pullaa eikä sipsejä.
Limuja ja mehuja me ei muutenkaan juoda.
Xylitolpurkkaa saa jauhaa
ja pähkinöitä syödä.

Ja arvaahan sen, että tänään,
heti ekana päivänä
tekee ihan hirveesti mieli kaikkea...
Mutta - emme ole langenneet!
:)