Oi mikä viikko. Ja viikonloppu.
Viikon loma ollut täynnä ihan just kaikkea sitä,
mitä olen halunnut.
Aikaisia ja myöhäisiä aamuja.
Pitkiä ja lyhyitä aamiaisia.
Lenkkejä. Pihahommia.
Huutavia lihaksia.
Naurunräkätystä.
Kahvivieraita, sukulaisia ja ystäviä.
Mansikkana kakussa tatuointimessut ja
kaksivuotissynttärit <3
Nyt pitäis taas jaksaa painaa,
vaikka justhan mä olen päässyt loma-moodiin.

Syntymäpäiväsankari ei oikein kerennyt pakettejaan avaamaan vaan juoksi ja touhusi.
Talo oli täynnä pienten jalkojen töminää ja iloa ja riemun kiljahduksia.
Minullekin luovutettiin hetkeksi yksi tosi pieni ja hurmaava neitokainen.
Onneksi minut on kestorokotettu vauvakuumetta vastaan!
Vaarana tietysti, että mummokuume iskee...

Messuilta en oikein löytänyt sitä mitä etsin.
Uusi leima saa vielä odottaa.
Vaikeata tietysti löytää, kun ei oikein tiedä mitä etsii.
Mietintämyssyssä muutama idea,
mutta haluan rauhassa niistä keskustella,
en messukansan humussa ja sumussa.
Ja lävärikin kiinnostaisi...
Heh - väri ja läväri
Tytär palasi messuille leimattavaksi.

Ikävä on yhtä hassua, minulle kuulumatonta.
Tekisi mieli tehdä tikusta asiaa,
mutta tiedän, että hän näkee harhautukseni...