jolle koko elämä on suorittamista.
Sen, joka aloittaa salitreenin maksimipainoilla,
ja treenaa kunnes joku paikka repee.
Hänet, joka ei lähde juhliin,
jos ei voi vetää perskännejä ja pokata jonkun hoidon.
Se, joka lähtee 10 km lenkille kylmiltään
ja veren maku suussa
Sen joka vetää kaiken överiksi,
ja jolle jokainen takapakki on maailmanloppu.
Jos tällä tyypillä ei paikat toimi,
se yleensä on sen toisen syy.
Peiliin ei voi katsoa,
kun sieltä saattaa näkyä jotakin epätäydellistä.
Mitä tämä tyyppi saavuttaa?
Sydärin?
Korkean verenpaineen?
Lyhyen ja vaikean elämän?
Elämän kauneus piilee epätäydellisyydessä.
Siinä, että osataan arvostaa myös epäonnistumisia
ja oppia niistä.
Siitä, että tehdään jotakin joskus hitaasti,
nauttien ja ilman paineita.
Että vilkaistaan taaksepäin,
jotta suuntimat eteenpäin on ok.
Se, että aloittaa alusta, ei ole maailmanloppu
vaan uuden alku.
Saattaahan sellaisenkin tyypin verenpaine olla korkea
ja saattaa se saada sydärinkin
ja elämäkin saattaa olla lyhyt,
mutta sellainen tyyppi on jakanut iloa muiden elämiin
ja sydämiin
ja sellaisen tyypin elämä on ollut antoisampaa,
rikkaampaa ja nautinnollisempaa.
Elämä on ihanaa
ja jokainen meistä poistuu näyttämöltä jossain vaiheessa.
Nautitaan niin kauan kuin pystytään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti