Ei mitään sanottavaa?

Onko niin, ettei mulla ole enää sanottavaa?
Vai onko niin, että olen jo käyttänyt koko vuodelle tarkoitetut sanat?
Vai kenties niin, että mulla on joku, jolle kertoa kaikki?
Ei - ei kai mikään noista pidä täysin paikkaansa,
mutta osittain rouvan moottoriturpa on hiukan rauhoittunut.
Tai sanotaanko,
että koko rouva on vähän pöllämystynyt.

Tiedättekö sen fiiliksen,
kun niin hirveesti tahtois, että se toinen on ja pysyy,
kaikesta huolimatta?
Kaikesta siitä huolimatta,
että menneisyys ei välttämättä ole ollut ruusuja ja kuoharia?
Kaikesta siitäkin huolimatta,
että menneisyydessä on montaa sammakkoa suudeltu,
eikä niistä yksikään muuttunut prinssiksi?
Ja välillä pelottaa, että olen taas liian paljon kaikkea yhtäaikaa.
Liikaa meteliä, liikaa vauhtia, liikaa tunteita, liikaa suomenruotsalainen, liian sitä ja liian tätä....

Huomaan, että yritän potkia toista kauemmaksi.
Kerron ne kaikkein hurjimmat reissuni,
ne kaikkein pahimmat sekoilut,
sen kaiken, mitä naiset eivät yleensä tunnusta tai tee,
ihan vaan nähdäkseni, lähteekö hänkin.
Oliko hänkin vain mies, joka ei kestä totuutta.
Mies, joka haluaa itselleen kokeneen, kauniin neitsyen.

Toisaalta voin tuntea mustasukkaisuuttaa jotakuta kohtaan,
joka häntä on menneisyydessä miellyttänyt.
Miksi siis kuvittelen, ettei hän tuntisi samoin?
Ja miksi minä reagoin niin kuin reagoin?

Se vaan taitaa olla niin, että en oikein tiedä mitä haluan ja mitä en halua.


Oi että, kai se täytyy tunnustaa, että olen minä välillä aika juntturassa.
Ja juntti.

Käsittelyohjeet

Mamabearin käsittelyohjeet

• Rapsuteltava/paijattava/halattava/suukoteltava säännöllisesti, mieluiten useasti päivän aikana.
  Pidempien paussien jälkeen kupsuttamisen määrä on vähintäänkin kaksin- tai kolminkertaistettava,
  joka tapauksessa moninkertaistettava.
  
• Yleisesti hyväntuulinen ja lempeä, tasaisen tappavasti iloinen eikä ympäristölleen vaarallinen.
  Lähinnä vain aiheuttaa hyväntuulista mölinää, älinää ja naurua.
• Alkoholi vaikuttaa vauhtia kiihdyttävästi, aiheuttaa naurua remakoituvasti,
  saa aikaiseksi kaikenlaisia (hulluja) päähänpistoja ja yleistä häröilemistä.
• Ruokittava säännöllisesti.
  Nälkäisenä tosi vaarallinen ja v-mäinen ja pinna just ihan tasan tarkkaan nanosekunnin pituinen.
  Ei suositella nälkäisen mamabearin härnäämistä lainkaan, jos ei ole valmistautunut tyrmäykseen – sanallisesti tai/ja fyysisesti
• Tarvitsee aika-ajoin kunnon yöunet.
  Kestää kyllä melko pitkään lyhyitä öitä, mutta väsyneenä hitaista liikkeistä/aivoituksista huolimatta
  tosi nopeasti tulistuva.
  Väsyneen mamabearin härnäämisestä katso ohjeet yllä.
  Pinna sen noin puolikkaan nanosekunnin pituinen
• Päästettävä kotipesälle rauhassa (vähintään ovesta sisään, ulkorynttyyt pois, huokaus ja syvään hengitys) ja annettava tasaantua hetki ennen kuin käydään verbalisesti, fyysisesti tai psyykkisesti kimppuun
  tai  yleisesti keskusteluun/kyselemään/kertomaan/hosumaan/ tai edes hengittämään kovin äänekkäästi
• Jos nälkäiselle ja väsyneelle mamabearille höpötellään heti hänen tullessa kotipesään,
  saa höpöttelijä itse vastata seurauksista….

Hipaisu

Enpä uskonut, että hipaisu,
hiljainen ja lämmin
ja niin lempeä
voi herättää koko naisen
Että hiljaa hivelemällä
voi avata portit uuteen ulottuvuuteen
Että pysähtyvä, viipyvä lämmin ja hellä käsi
saa aikaan maanjäristyksiä ja -vyörymiä
sisäisiä ukkosmyrskyjä.
En tiennyt
enkä uskonut.
Ennen kuin sinä minua kosketit

Tänään tahdon

Tänään tahdon metsään.
Tahdon haistella metsän kosteutta
ja nähdä peurat ja ketun ja korpin ja muurahaiset.
Tahdon löytää sieniä.
Tahdon tyhjentää pääni metsän syvyyksissä
Tahdon kuunnella hiljaisuutta
ja rauhoittaa sydämeni.
Tahdon avata aistini
ja ottaa vastaan metsän henget,
nähdä sielujen polut,
avata sydämeni
ja vain rauhoittua.

Ja metsä vastaa:
Kaikki on hyvin.
Olet tässä, tämä hetki on sinun,
tämä hetki on meidän
hengitä syvään ja rauhoitu.
On vain tämä hetki tässä ja nyt.

Metsä antaa ja ottaa,
tänään se antoi aika pienen saaliin
Mutta siitäkin olen kiitollinen
Minulla on metsä, se oma rakas lähimetsä, josta haen voimaa
lohtua ja rauhaa
Ja sieniä.

Metsä antaa ja ottaa
Metsän oma kiertokulku on puhdas,
siellä ei säälitä tai anneta armoa.

Minä menen ja tulen
Joku päivä vain menen,
enkä enää tule.
Muutun osaksi kiertokulkua.

Ja vielä vika lomaviikko..jälkijättöisesti

Kun lähtee ja tietää,
että on odotettu ja kaivattu
ja kun tulee perille
näkee hänen silmistään
kuinka paljon hän välittää 
ja kuinka iloinen, onnellinen ja tyytyväinen hän on

Kuinka hellästi hän katsoo
ja koskettaa...
Se on aika koskettavaa.
Itse asiassa ihan hitsin koskettavaa.
Ja bonusyllärinä savusauna on valmiiksi lämmitetty.
Savusaunan pehmeä löyly saa kehon rentoutumaan ja hien valumaan, savun tuoksu on huumaava ja
Saimaan vesi hivelee alastonta kehoani ihan kuin sekin olisi kaivannut minua.
En ehkä ole kotona, mutta ihan lähellä kuitenkin

Oli hiukan erilainen viikko.

Viikonloppu ja alkuviikko lauantaista keskiviikkoon touhusimme ja räpelsimme,
kävimme vähän siellä sun täällä.
Saunoimme.
Ja minä uin - oi että,
kuinkakohan monta kertaa minä uinkaan!

Tortaina olikin lähtö Historic Grand Race`en Ahvenistolle koko loppuviikoksi.
Oma bussi ja omat makuupaikat ja omat systeemit.
Eikä kovin montaa kahdenkeskistä hetkeä.
Me nukuttiin samalla laverilla, vaikka vähän ahdasta olikin.

Eli varikkoruusu tässä moi!!

Vähän erilainen karhu kuoriutui remonttien, rallijuttujen, automiesten,
rallijuomien ja autoläppien myötä. 
Vaihdelaatikon hajoamisen vuoksi irroitettiin koko kone
ja korjattiin vaihteisto - monen mutkan jälkeen.
Mutta kuntoonhan se auto saatiin
ja takasin radalle hyvillä tuloksilla.

Osa "omasta jengistä" pehmeni ja avautui.
Ehkä epäilijät näkivät minut ihan vain ihmisenä eikä laskelmoivana noitana.

Paljon uusia naamoja, toiset aivan mahtavan mukavia,
toiset ihan puhtaasti itseään täynnä olevia kusipäitä ahtaine katsantokantoineen.
Minä kun en oikein osaa olla varikkoblondi
ja suorasukaisten letkautusten pitäminen tiukasti suljettujen huulien takana oli välillä todella vaikeaa.
Mikä sitten eskaloituikin pienenä kinana oman höppänän kanssa.

Onhan toi ihan oma maailmansa.

Onneksi toi mun oma höppänäni ei ole ahdasmielinen.
Ja ehkä se jo tietää olla tölvimättä ihan mahottomia.
Tietää,
että mulla on omat mielipiteet,
joita en peittele tutussa piirissä.
Uusien ihmisten ympäröimänä olen usein aluksi hiljainen
ja vain tarkkailen ihmisten välistä energiaa
ja ihmisten säteilemää auraa.

Sunnuntaina lähdettiin Ahvenistolta meille.
Ja se onkin sit taas ihan eri juttu.

Mun elämäni on muuttunut,
mutta elämässä ainoa varma asia on,
että se muuttuu.
Sen pitääkin muuttua.

Att ha/va en Duracell

Vet ni dom där människorna som stiger upp på morgonen och håller på hela dagen och kvällen och sen lägger sig o sover hela natten nätt o tyst i sin säng för att följande morgon igen ha batterierna fullt laddade och börjar en ny dag med full fart och fjong igen? Dag efter dag.

Jag brukar vara rätt så Duracell, men nu har nog flunssan och en jäkla arbetsbörda kombinerat med en massa långa möten laddat ur mitt system.

Dottern var en vecka i Paris och kom hem med en grymm flunssa. Hon sa att det var franska pesten.
Hon blev ännu hemma måndagen och tisdagen.
Onsdagen for hon på jobb o på torsdagen stupa jag i huvudvärk, snoröverflöde o feber. Franska pesten.
Gubbstruttan var på väg hitåt och jag ringde honom, att han kanske borde tänka efter två gånger före han startar hitåt. Men nä. Sidu han får inte smittan, inte ens pesten.

Nå okej - gör som du vill, men jag är nog nästan döende....

Måst ju erkänna, att jag inte var riktigt gott sällskap med stegring, nysatacker i hundras serier och Niagara-rinnande nos. Men hej - ganska skönt att nästan sova i hans famn o bli ompysslad.
På veckoslutet orkade jag ändå lite vara människa.
Och på söndagen började han snörvla.
Aj att det inte smittar? Att han inte blir smittad? Ähä!

Lite hyrta farten hans, men bara lite.
Natten mellan tisdag o onsdag vakna jag i att han hade feberfrossa,
men han sov hela tiden fast han skaka som ett asplöv.
Jag - het som jag är - lade mig riktigt fast i honom
o han sluta skaka.
På morgonen var han svettig i stället, så feber gick ner.

Min flunssan sitter kvar, pesten ger sig inte.
På morgonen är jag heltäppt
och rösten rosslar häftigt sexig nånstans djupt ifrån.
Och tankarna löper inte riktigt såsom dom bruka
och orken är på kort.
Men fan den som ger sig!!

"-"-"-"-"-"

Måst ju lite förklara de här med att vara het :D
Jag har lite högre temp än övriga befolkningen och därför kallar han mig till sitt värmeelement.
O hehe, visst är jag ju så frbnnades het annars också....

Sådar ungefär 3 månader o lite på

Jag är envis
så förbannades envis.
Jag har skött mina barn och mitt hushåll och mej själv länge
allena
riktigt själv
o klarat det
Emellan bättre än emellan, men alltid klarat situationerna.
Jag är självständig
jag är stark o jag kan
o jag vet att jag håller en jävla massa
Jag vet att jag är bra.

Låter kaxigt - eller va?

Han kan vara så förbannades envis
o jag - jag kan inte ge efter.
Han är van o vara den som bestämmer
och jag är van o vara den som bestämmer.
Alltid vill vi inte riktigt lika.
Alltid tycker vi inte riktigt lika.
Jag tycker emellan att han är en envis gammal bässe
o säkert tycker han att jag är en uppkäftig ung jänta
O han försöker få mej tyst med att kyssa mej
men det lyckas sällan.
Jag tror inte han är van med kvinnor som gör som dom själv vill.

I torsdags var jag glad att han åka hem,
ville vara för mig själv
ville ha min egna tid.
Kände mig otålig och lätt irriterad
och ville bara vara med mig själv
Han fundera hur han kan sova utan mej
o hur han får dagarna o gå
o hur mycke han längtar
Jag sa att det är nyttigt att längta emellan.
Det är nyttigt att sakna.

Idag är de måndag
Jag kom hem efter en överlång arbetsdag.
Är trött o saknar hans sätt att komma emot mig på trappan.
Hans sätt att krama och välkomna mig hem.
Fast han är en gammal bässe
så är han en otroligt snäll gammal bässe
o behandlar mig som en prinsessa.
Han vill så mycke väl o jag är bara inte van med sånt.
Jag märker att jag vill lite spjärna emot
allt går så jäkla fort.
Jag hinner inte med.
Jag är nog lite arg på mig själv när jag släppt nån så nära så kvickt
och att jag inte fått nåt vettigt gjort den här sommarn.
Men
Jag har haft en sjudundrande sommar,
en sommar med morgondopp, bastu o kvällsdopp
en sommar med en man som bara vill mig väl.
En sommar i soliga Savolax vid Stor-Saimen.

Förra veckan somna jag med huvudet i hans famn
när har sakta smekte mitt hår o örat o ansiktet
Hans doft finns i mina sängkläder
Det är nyttigt att sakna....

Se on siinä...

Voi hitsinhitsi kun aika kuluu niin ettei mukaan kerkee...

Loma loppui ja jo vähän päälle viikko on ähelletty naama punasena kustannuspaikalla.
Onneksi on kuvia mukavasta lomasta siellä kaukana Saimaan lempeiden vesien syleilyssä

Tuli uitua joka päivä,
tuli saunottua lähes joka päivä,
tuli tehtyä kotiseutumatkailua
ja kierrelty lähitenoita erilaisilla kikottimilla.
Milloin Marsulla, milloin WV:llä, milloin Minillä ja milloin golf-autolla.

Tuli myös käytyä Pieksämäen Big Wheels-tapahtumassa HD:llä.

 Sielläpä oli kuulkaas vempelettä jos jonninmoista.
1800 erilaista menopeliä.
Rouva oli unohtanut takkinsa kotiin ja se oma kypäräkin jäi ottamatta mukaan,
joten lainahöyhenissä matkaan.
Onneksi löytyi sopivaa vermettä lainaksi!

On siitä jokunen vuosi kun viimeksi istuin mc:n kyydissä ja aluksi kyllä jänskätti.
Mutta varman kuskin kyydissä meno tuntui melko nopeasti mukavalta.


Ja traktor pulling-kisoissa käytiin.
Aika veikeetä,
kun koko ikänsä traktorien kanssa pulanneet "pikkutytöt ja -pojat" puhuivat traktoreiden tekniikasta kuin isot miehet.
Siinä mulla opettelemista ;)
Enkä ole aikaisemmin nähnyt kun traktori lähtee niin vauhdikkaasti,
että se on radalla poikittain.
Huimaa touhua.

Puolentoista viikon reissu venyi kaksiviikkoiseksi
ja paluu arkeen on ollut tosi rankka.
Mun maailmani kun pyörähti käyntiin ihan ekasta työpäivästä alkaen ihan täysillä.

Jotenkin kaipaan kyllä hetkeä itsekseni.
On tullut tavattua ihan hirvittävä määrä ihmisiä,
monia uusia kasvoja ja nimiä,
niin monia, että vain osa on jäänyt kunnolla mieleen.

Kaipuu itsekseen oloon johtuu myös siitä, että on niin pitkään saanut tehdä kaiken omien aikataulujensa mukaisesti.
Ei ihan aina ole helppoa päästää toista lähelle
ja antaa hänen olla siinä 24/7
Varoittelinkin jo, etten ole mikään helppo ihminen.
Osaan olla nätisti, mutta jos mua enempi tölvii niin paha akka nostaa päätään.

Joku varmaan miettii, että olen muuttanut kiinnostuksen kohteitani dramaattisesti,
koska nyt on ollut niin "moottorivoittoista" kaikki tekeminen.
Mutta oikeestaan asia ei ole niin.
Olen koko pienen ikäni pyörinyt koneiden ja laitteiden ja vempeleitten seassa,
se osa minusta on vain jäänyt viimeaikoina hiukan vähemmälle.
Aina olen pitänyt moottorin lämpimästä hyrinästä,
tuli se sitten nokkapellin alta, veneen perästä tai "jalkojen välistä"  ;)

Teksti nro 500 - savusauna

Rakastan saunaa,
varsinkin sellaisia saunoja,
joissa lämpö on pehmeä ja hiki valuu noroina.
En oikeastaan pidä kovin kuumasta saunasta,
sellaisessa henki ei oikein tahdo kulkea.
Myös turkkilainen hamam on ihan hemmetin ihana kaikkine pesuine ja hierontoineen.

Ja suomalaisessa saunassa olen mieluiten alasti, riippumatta seurasta,
koska saunassa saunotaan ja puhdistaudutaan, siellä ei katsella toisten pelejä ja vehkeitä ja rasvamakkaroita tai niiden puuttumista!

Savusauna oli minulle uusi kokemus.
Nekin kai ovat aika erilaisia, mutta tämä savusauna jossa minä kävin, on kyllä kokemisen arvoinen.
Saunakiuas on siirrettävää mallia ja vedetään lämmityksen ajaksi ulos saunasta.
Kiukaassa on bauttiarallaa 500 kiloa kiveä,
joten lämmitys aloitetaan aamupäivästä ja illalla joskus sauna on valmis.
Pökköä menee yksi jos toinenkin ja kun pökköjen lisääminen lopetetaan,
odotetaan vielä, että kaikki palaa loppuun.
Ekat savulöylytkin lyödään vielä kiukaan ollessa ulkona.

Ja kun h-hetki on käsillä
työnnetään kiuas saunaan ja eikun saunomaan....

Ihana, kostea, lempeä lämpö tekee sen,
että hiki irtoaa heti ja valuu suurina pisaroina pitkin koko kehoa.
Lempeä lämpö suutelee kehon jokaista sopukkaa
ja maalliset murheet katoavat jonnekin höyryn mukana.
Hiki virtaa ja olo on taivaallinen.
Savun tuoksu on mukava ja tekee elämyksestä vieläkin ihanamman.

Ja ei kun järveen.

Lämpimän saunan ja viileän järviveden lämpöero on aikamoinen,
mutta tuntuu todella hyvältä.
Hetkeksi voi jäädä ihan rauhassa lillumaan veden varaan,
nauttimaan olostaan.
Voiko paljoa tätä autuaampaa olotilaa olla?

Sama toistetaan haluttu määrä kertoja.
Uudestaan ja uudestaan;
Saunotaan, uidaan, saunotaan, uidaan....
Välillä pitää juoda,
kylmä olut on tähän vallan mainio!

Kun kuvittelee saaneensa tarpeeksi saa peseytyä ja jäädä laiturin nokkaan sulattamaan ihanaa olotilaansa.
Olo on kevyt, hyvä, lämmin, puhdas,
savusaunan pehmeä lämpö on varastoitunut kehoon
ja pysyy siellä vielä pitkän aikaa
Tätä tarvii saada vielä joskus lisää.....

Jag startade nåt....

....jag inte vet om jag behärskar.
Paniiiiiik - låt mej bara spy ut allt som rullar i mitt huvud,
jag vet att det hjälper.
För mitt vettiga jag (finns hon på riktigt?) vet ju att dehär är dabbigt!
Men hjärnkontoret måst tömmas, där finns för många tankar.
O ni vet dendär synen: fan på ena axeln och ängeln på den andra, just så känns det just nu och dom tar nog ihop ganska sådär rejält...
Och lilla jag - ja-a - lilla jag där mittemellan

Problemet är inte kanske sådär att jag har rostat
inte kanske heller sådär att jag inte kan
inte heller sådär att jag inte skulle våga
Kanske mer sådär att jag inte riktigt vet om jag vill..
Och jag förstår inte varför
Fan - en man som vill ge mej världen på en silverbricka,
som vill allt gott och väl.
Varför kan jag inte då bara njuta o tacka o ta emot?
Släppa loss,
låta allt rulla med sin egen vikt?
Kanske för att envisa jag (jo tammitusan - hon finns nog!!) är rädd att förlora sin frihet

Kanske därför att allt går med sån fart.
En sekund är jag på mitt femtonde år "för mig själv"
och följande sekund presenteras jag för en dotter, för barnbarn,
för en släkt...
För en hel jävla släkt!
O vet ni - det känns bra - otroligt bra - men fan så farligt.
Vart försvann den eviga "jag kan själv"?
Den eviga rebellen, hon som skiter i vad alla andra tycker o tänker (den tösen känner jag igen...)

Men vetni,
de här är ju just en sån där "up yours"-juttu.
Fan,
han är ju just en sån fartdåre, en sån våghals,
en sån greasemonkey som jag behöver,
en mc-karl, en rallyman, en skiidoraggare, en racerbåtare,
en sån man som gjort just såsom han har velat
men nu vill han bara göra allt för mig.

För honom är nästan 400 km är inget problem, ålderskillnaden är inget problem,
ingenting är ett problem
och ändå funderar jag ännu om jag ska hoppa i romanssen hals över huvud med röven förut
eller inte.
Fan så dabbiga tankar :)

Thank u for your support!

Kirjoitustaito kadoksissa

Nyt on kuulkaas niin,
että mulla on taas sellainen kirjoituksellinen kuiva kausi.
Elämässä tapahtuu nyt niin nopeesti niin paljon,
että mun on vaikeeta purkaa mitään mihinkään.
Ja kysehän ei ole siitä,
että menis jotenkin huonosti.
Päinvastoin.
Jessus sentään kun mies hämmentää mun elämääni
Positiivisesti
En ole tottunut siihen,
että mua hemmotellaan,
että mulle halutaan antaa kaikki mitä minä vain haluan.
En osaa haluta tai vaatia ja hämmennyn
Tunnen olevani Liisa Ihmemaassa
Ja vähän pelottaa, että koska se ilkeä Punainen kuningatar astuu kuvaan....

Tuska

Tuska veckoslutet bakom,

tre dagar solsken, musik, vänner, kalla drycker, skratt, kramar - liv o leverne för 100%

Fötterna tykcte inte om mej - men skit i de!

Såsom alltid, 

brukar jag ha mina favoriter och det som jag vill se och sen de som har rekommenderats till mig

o så brukar jag nog ofta hitta nån helt - för mej - nytt band

Även så i år

Fredagens absoluta favorit för mig var Amorphis

Såg dom första gången på Monsters of Rock

och blev amorpherad direkt

Deras "lite lättare nya sound" på dom två nyaste plattorna är i min smak.

Dom hade även Anneke med o sjunga, såsom på nyaste plattan

Min telefon sa upp sitt kontrakt redan i början av kvällen

och batteriet tömde sig

Så inga bilder,

kunde inte heller messa nån eller ringa nån.

Men man får bara överleva sånt.

Min telefon är skit o blir snart vikt i grannens fiskenät...

Många band lyssna man på men vissa lyssna man från början till slut

t.ex Marco Hietala, Battle Beast, Antrax, Anneke Van Giersberger.

Dimmu Borgir är fortfarande  för "Dimmu" för mig...

Anneke rekommenderar jag även till mina icke-heavy-lyssnande vänner

Hon sjunger så jävla fint - tusan sån röst!

Marcos music var ganska tungt och mörkt, inte precis vad jag väntade mig

Battlebeast har heavyclichér så det räcker

o Antrax är ju Antrax

Och sen hem

Men när jag kommer ett tiden till Mattby 

så står det att följande buss går kl 5

V#TTU!!!

Kanske tillbaka till centrum och med tåg så långt hemåt som möjligt

men utan telefon kan jag inte kolla nå tidtabeller,

tågen slutar ju oxå o gå i nåt skede...

Vid en annan utgång sitter en dam, kanske lite yngre än jag

och frågar mig om jag vet nåt om hennes följande buss,

för där står även bara en morgontid 

Vi blir och prata, hon kommer från en arbetsresa och bor i Esbo.

Jag föreslår att vi tar kimppataxi till hennes hem o jag fortsätter därifrån vidare med samma bil.

Men hon tycker att eftersom hon har "taxikort" från sin arbetsgivare

så kan vi åka tillsammans till henne och hon kör sen mig hem.

Jag håller fast vid att jag tar taxin vidare

men vi far tillsammans.

Men hon är envis och vill köra mig hem.

Vet ni så härliga människor!

På vägen pratar vi båda öppet om våra livssituationer,

svär på skatterna och pensionsystemen.

När vi kommer på gården frågar jag ännu hur jag kan tacka henne

och hon säger att hon inte vill ha pengar,

hon vill bara att jag kommer ihåg det här och låter det goda gå vidare.

Jisses så härlig människa <3

Beslutar sova följande natt hos min dotter i Hfors.

Jo, vi är ju tillsammans på Tuska

Och en powerbank MÅST handlas.

Så lördag åkar jag iväg igen, med lite större packning för att njuta av Tuska day 2

Lördagens höjdpunkt Stam1na

men även Lost Society, Fear of Domination, Maj Karma, Kvelertak, Opeth och naturligtvis Slayer bör ses

Även Stam!na har på de två senaste plattorna blivit lite "lättare".

Älskar deras mellanspeak!

Dom har Anna Eriksson med sig och Stam1-nami-na är nog ända som får mig att mosha och hoppa och dansa och tjoa o tjimma o growla.

Guuuuud sånt band.

Lost Society är en heavycliché som måst hela tiden uppmana publiken att göra det ena och det andra;

huka - hoppa, klappa, ropa, skrik, fists upp, show your horns osv...

Men jo, går att lyssna.

Fear of Domination är ny för mej och en positiv överraskning.

Maj Karma sa kompisen att jag "måst se" o den var nog absolut lite hlvtes mycke bättre än jag trodde.

Kvelertak känns nog inte och kommer jag inte nåt ihåg om eftersom kroppen är full av adrenalin och feelisen helt euforisk efter Stam1na :) 

Opeth hörde jag också första gången på Monsters of rock

och älskar Mikael Åkerfeltdts röst.

Proge i högsta grad.

Slayer gör sitt, hör inte till mina favoritband men nu har jag sett dem.

Så är dag 2 slut

Krashar på dotterns soffa som hennes sambo har färdigt bäddat och lagat så vi inte behöver hålla på med sånt mitt i natten.

En sån guldklimp till karl <3

Mina fötter håller på å ta livet av mig.

Undrar om mina tassar klarar av den tredje dagen

Day 3, söndag

en lite "lugnare" dag

Vill absolut se Jinjer och Halestorm och Hevisaurus är ju ett måste,

dessutom naturligtvis Behemoth och Hellacopters

Alla som har söndagsbiljett får hämta sina barn och titta på Hevisaurus,

så sött med små heavybarn med stora pelturit på öronen.

Ordnas även meet and greet i köpcentret Redi

och barnen får ansikten målade om de vill

Så jag tar min dotter o titta på Hevisaurus.

Och vet ni, alla sjöng med, stora och små, med och utan barn, feelisen är helt underbar.

Speaken mellan låtarna är just såna att vi vuxna skrattar åt en sak och barnen till en annan.

Efter Hevisaurus går vi förbi huvudlavan och dottern min stannar och frågar var bandets sångare är.

Man ser inte honom på stora screenerna och inte heller på lavan.

De visar sig att han står bland publiken, i mitten av pitten!

Vi stannar och o lyssnar

Bandet heter Frank Carter and the Rattlesnakes, mera kanske punk, heavypunk,

och alldeles otrolig!

Sångaren vill också göra nåt speciellt för kvinnor,

han har ett fint tal och tackar att kvinnorna orkar med alla f*ttiga karlar,

och ordnar en kvinnopit var alla kvinnor kan vara utan att nån rör dom på fel sätt på fel platser,

a safe pit for only women.

Sångaren låter otroligt sympis - den här bändet tar jag med mig hem <3

Punkaren i mej vaknar i liv igen!

Jinjer är vacker, growlar otroligt fint och flörtar öppet med publiken.

Och Halestorms sångerska - ja ni - där är en Qvinna med stort Q,

älskar hennes raspiga sätt att skrika/sjunga!!

Behemoth är fortfarande för "örinä" för mig och jag undrar om alla gossar faktist spelar på samma låt...

Och till sist Hellakopters

En storhet som jag inte kan nämna en ända låt av

ett band som inte är i min smak

säg vad ni vill, men så tycker jag.

Tredje Tuskadagen är slut.

Mina fötter är mos, eller så känns det,

men jag är trött och belåten.

Tuska har igen varit allt det jag älskar.

Och det tar igen ett år före nästa Tuska.....

Tavattoman nopeita käänteitä

On se vaan veikeetä.

Minä kun olen sellainen nopeiden lähtöjen mimmi

että vartissa on tienpäällä jos tilanne sellaista vaatii.

Mut nyt olen löytänyt miehen,

joka on ihan yhtä nopea käänteissään.

Johtuiskohan rallitaustasta.

Mennään eikä meinata

ja päätökset tehdään sekunnin murto-osassa

Maanantaina soitti,

että jos sopii,

olisi tulossa mun luokse pariksi yöksi.

Eikä mulla ollut mitään sitä vastaan.

Ei todellakaan

 Niinpä hän porhaltaa sen lähes neljäsataa kilometriä mc-llä

tullakseen mun luokse

Enkä kyllä ihan äkkiseltään muista

yhtä ihanaa paria vuorokautta.

Voi hyvät hyssyräiset

myönnän

olen myyty

Enkä enää välitä olla varovainen

tai ajattele,

että mitä jos meneekin puihin

Jos menee

niin on ainakin ollut ihan pirun mukavaa

ihanaa

suloista

 Enkä kadu sekuntiakaan!

Miten sitten kävikään?

Neljä-viisituntinen kaikenlaisissa yleisissä kulkuneuvoissa on pitkä aika

Siinä kerkeää moneen otteeseen miettimään,

että mitäs tulikaan tehtyä?

Minne sitä on matkalla?

Ja mitähän siellä vastassa odottaa?

Onko hän sellainen, joka pitää kiinni aikatauluista

vai istunko tienposkessa odottamassa noutajaa?

Ja mitäs jos en viihdykään?

Tai hän ei pidäkään minusta?

Tai olo on vaivautunut ja hankala koko viikonlopun?

Mitäs jos...

Eikun lopeta jahkailu,

mene, ole, tunnustele,

katso kuinka menee.

Anna itsellesi aikaa

ja ennen kaikkea

anna myös sille toiselle aikaa.

Bussi pysähtyy 

ja minua on vastassa mies,

jonka hymy on korvasta korvaan

ja ilo näkyy silmistä ja koko olemuksesta.

Halaus ja suukko,

tervetuloatoivotus

ja ottaa mun reppuni ja kantaa sen autoon.

No jopas tuntui mukavalta!

Viikonlopun aikana minua käsitellään kuin pientä prinsessaa.

Minulle keitetään aamukahvit

Käymme katsomassa kylillä ja halleilla ja ympäri ämpäri

Minut esitellään iloisesti ja silmissä ilo ja ihastus.

Ja ihan kaiken kansan nähden saan halauksia

paijauksia ja suukkoja

Keskustelu polveilee kaiken maailman asioissa,

pienissä ja suurissa,

mikään ei tunnu hankalalta puheenaiheelta

eikä hiljaisuuskaan ole painostava.

 Olen mukana lämmittämässä savusaunaa,

uimme ja saunomme.

Minulla ei ole minkäänlaista tarvetta peitellä arpista torsoani.

Ei ahdista läheisyys

eikä musta tunnu, 

että mua esitellään kuin kantakirjalehmää

tai metsästyspalkintoa.

Mun ei tee mieli pistää satasella hanttiin.

Tämä tuntuu vain tutulta ja turvalliselta

ja hyvältä.

Sunnuntaina hän vie minut bussille,

pitää minua kädestä koko ajomatkan,

pyytää soittamaan, 

kun olen päässyt kotiin

ja 

jää odottamaan ihan siihen asti kun bussi tulee

ja minä kiipeän siihen.

Kotimatkalla bussissa on tavattoman kuuma.

Pintaan nousee hiki

ja savusaunan tuoksu leijailee ympärilläni....
kohta varmaan savuhälyttimet pärähtävät käyntiin

Onneksi olen hullu ja lähdin kauas katsomaan miltä maailma siellä näyttää!

iiiiiiiiik!!!

Hitsi,

nyt mä sen teen.

Mä lähen sinne kauas.

Treffaamaan sitä mun nallekarhua.

Hitsi

Jänskättää ihan sikana

Ja minä kun en tykkää ajaa

niin menen bussilla.

Ei hitsi

Ei hitsin hitsi

:)

Jos ei heilaa helluntaina niin ei muitakaan ongelmia koko kesänä

Äääh
Vaan oonko mä nyt sit heilallinen?
Kaukosuhteinen?
Varattu?
Nytkö mun pitäisi ruveta miettimään mitä mä kenellekin sanon?
Tai ketä mä halaan?

No ei todellakaan!!
Tai siis joo.
Tai siis...
voi ei.

Taitaa mulla olla hoito tai taidanpa minä olla jonkun hoito,
mutta enpä mä mieti kenen kanssa puhun ja mitä.
Ainahan mä olen puhunut
ja ainahan mä olen halannut
ja tulen aina halamaan ja puhumaan.
Siihen ei kyllä vaikuta mikään.

Tuntuu hyvältä soittaa ja puhua kaikenmaailman asioita.
Nauraa räkättää jollekin hassulle jutulle
Enkä enää mieti voinko soittaa vai olenko hömelö.
Hömelö mä olen kuitenkin.
Omantapaiseni ikuinen tättähäärä
ja homsantoosa....

...saa nauraa...

Rouva Mamabear on taas vauhdissa,
sillain ihan satasella.

Perjantaina suoraan duunista ystävättären luo
puimaan läpi elämää,
rakkaussuhteita,
perhe-elämää,
ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Ihan niin kuin aina ennenkin.

Lauantaina siimaleikkuri vinkui
ja nurtsileikkuri pärpätti.
Minä piilotin siemeniä multiin erikokoisiin ruukkuihin,
niistä pitäisi kasvaa kukkia,
putsailin pihoja
ja kun sade yllätti
jatkoin siivoamista sisällä.
Touhua ja tohinaa
Ja yhä vieläkin yöunet hakusessa.

Sunnuntaina tuli systeri miehensä kanssa käymään,
joten tuli pieni paussi tohinaan
Astuin naulaan,
voi sanoa, että osui naulan kantaan, se kun upposi kantapäähän noin sentin syvyyteen...
extreme akupunktiota sanoi tyttäreni.
Mutta siitä huolimatta menin sellaiseen toisenlaiseena puistojumppaan,
sellainen zen-stretch-venytys-vanutus-tunti
Siimaleikkurilla heilumisen jälkeen se teki todella hyvää.

Maanantaina tuntui vähän siltä,
että tarvittaisiin yksi sunnuntai lisää, jotta jaksaa työviikkoon...
Töissä piti sorvata sellainen todella ympäripyöreä lausunto,
joka ei oikeestaan saanut sanoa mitään.
Sellainen poliittiskiemurainen statement.
Totesin duunikaverille, että ei musta taida tulla oikeeta poliitikkoa...
Ilta menikin ihan pihalla, kasvimaa on nyt kondiksessa.
Vielä vois sen kasvihuoneen laittaa kuosiin..
Illalla puhelin soi.
Polittinen puhelu, jossa toinen sanoi, että on kyse elämästä ja kuolemasta
ja minä meinasin todeta,
että kuule, sellaiset kysymykset mun kohdallani on jotain aivan muuta kuin politiikkaan kuuluvia.
Mutta mitenpä hän voisi tietää,
mitä minä olen läpikäynyt.
Totesin taas itsekseni, ettei musta taida tulla oikeata poliitikkoa.

Illalla luovutin ja päätin kokeilla melatoniinia yöunien turvaajaksi.
On se kuulkaas tehokkaampaa kuin uskoin.
Ja ihan sama, oli sitten kyse plasebo-ilmiöstä tai oikeasta vaikutuksesta,
pääasia, että mä heräsin vain muutamaan kertaa
ja simahdin heti uudelleen.
Ihan niin kuin mulla on tapana
(eikä jäädä pyörimään tuntitolkuiksi sängynpohjalle)

Tänään on tiistai, tiukan tanssillisen puistojumpan päivä.
Voi luoja kuinka ihanaa ja kauheeta.
Kotiin tuli nainen,
jonka naama oli paloauton punainen
ja jonka kuteet oli hiestä läpimärät.
Ihan hemmetin hyvä fiilis,
vaikka pienet öttiäiset rakastivat hikistä olemustani
ja purivat mut muhkuroille.
Kondis on tosi rämä, mutta pohjalta on hyvä ponnistaa,
laitetaan täti kondikseen,
rääkätään esille se laihempi nainen, joka on piilossa siellä lihavamman naisen sisällä.

Yks tuttavamies kerran sanoi,
että hikinen nainen on seksikäs
ja mä vastasin,
että se ei sit kyllä ole ollut oikeesti hikisen naisen lähellä....

Yritin vielä soittaa mun nallekarhulle,
mutta sepä puhuu pitkää puhelua jonkun toisen kanssa.
Vaan eipä hätää,
huomenna on uusi päivä.
Mietin, että pitäiskö tänäänkin ottaa melatoniini.....