Tähän aikaan lauantaiaamua ja minä olen hereillä. Jo kuudelta heräilin. Päässä pyörii tuhat asiaa sadan kilometrin tuntivauhtia. Viikolla tähän aikaan vielä vois nukkua ja herätyskello on pahin vihollinen.
Mutta tänään on lauantai.
Kroppa vissiin kostaa menneen viikon/menneiden viikkojen liian kovan vauhdin. Antaa takaisin kiireen ja vitutuksen ja pahan mielen purkaukset. Aivot eivät irrota enää otettaan ja lataudu ja rauhoitu.
Pitäis varmaan hankkia se nyrkkeilysäkki. Siihen vois purkaa kaiken paskan. Tappais sen pari kertaa viikossa niin eiköhän nollautuis rouvan asetukset.
Tai aloittais taas juoksemisen. Tulis se terve happihyppely samalla kertaa.

No - jos nousis. Jois aamukahvinsa ja odottais, että ulkona valkenee ja painelis köpöttelylenkille. Päivällä sit päikkärit :)