Kotilomien jälkeen aina sama proseduuri.
Hänen vuokseen en halunnut näyttää,
kuinka pahalta minusta tuntui.
Mutta usein ajattelin, että ajan vain eteenpäin.
Pysähdytään vasta kun bensa loppuu,
jatketaan Hankoon, Utsjoelle, Karigasniemeen
Ihan mihin vaan!
Mutta ei takaisin sairaalaan.
Oma sairastumiseni toi mieleen samat ajatukset,
mutta ehkä vieläkin voimakkaampana.
"Mä en enää halua"
"Mä hyppään seuraavaan junaan ja ajan radan loppuun asti"
"Haistatan hoidoille ja lähen huitsin nevadaan"
Mutta kuten silloin niin myös nyt:
Kävin hoidot, hoidetaan kondikseen, syön lääkkeet ja kuntoutan ja yritän, kiroilen ja kannustan ja vedän kaiken läpi niin hyvin kuin vain pystyn..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti