Päivän katkonaiset

Aamu lähti käyntiin Ricky Martinin tahdissa.
Vinkeitä lannevispauksia aamiaisen lomassa.
Oi että, äijä saa ainakin mun lanteet liikenteeseen.
Eikä ihan kauhiasti läikkynyt kahvia...

Autossa sitte Nightwishiä.
Korkeelta ja kovaa.
Joskus olen ihan melkeen melko varma,
että mä osaan yhtä hyvin kuin Floor Janssen.
Anteeksi bussipysäkkiläiset, se ei ollut palohälytys,
se olin minä....

Täyshöyrytyöpäivä,
mikä tarkoittaa, että usein ajantaju katoaa.
No hyvä kun ei taju sentään kokonaan.

Esimieheni ei syödessään sambannut, rumbannut eikä salsannut,
mutta onnistui saamaan puolukkasurvosroiskeet paidalleen.
Se osaa ton suttaamisen yhtä hyvin kuin minä
ja tanssimisen paremmin.

Keskustelua hienoista uusista leikkipaikoista ja
tunnustin, että köpöttelylenkkien lomassa käytän niitä jumppaamiseen  ja venytelyyn ja naureskelin,
että kohta joku soittaa poliisille leikkipaikkojen liepeillä hiippailevasta keski-ikäisestä naisesta.
Ja sainkin kuulla, että maailmalla näitä paikkoja rakennetaan mentaliteetilla "vauvasta vaariin".
Vau - sanon minä.
Olen siis aikaani edellä ja ehkä maailmankansalainen siitä itsekään tietämättäni!

Duunista suoraan syksyn ekalle espanjantunnille.
Oi ihanuutta - tuli hablottua suu vaahdossa.
Osa viime vuoden opiskelijoista mukana
ja muutama uusi.
Hyvä ja puhelias ryhmä.
Jotain on jummelåååda tarttunu aivosopukoihin.
Me gusta.
Suu räpättämisestä kuiva kuin se kuuluisa beduiinin sandaali.
Vaan sepä ei taida olla uutinen teille kellekään...

Pitkän päivän päätteeksi sohvalla makoilu on poikaa.
Ei kiirettä, ei stressiä, ei aivotoimintaa.
Olen taas tänään antanut kaikkeni :)

Tack och förlåt!
eiku
Gonatt ;)