Teksti nro 234

Tänään ei ole mitään erityistä tarinaa.
Paitsi, että kaikki on hyvin.
Kaksi kolmesta muksusta olleet kotosalla
ja vähän myöhemmin tänään se kolmaskin taas rantautuu kotitantereelle.
Koti on lämmin
ja suht siivo
Ja jääkaapissa on ruokaa
Ja hanasta tulee juotavaa vettä.
Kahviakin riittää, jos vaan keittää...
Ei pahempaa kremppaa tai särkyä
ei ainuttakaan v**tuksen aihetta.
Ei sen pahempia puutteita....
Halipula joskus tuppaa iskemään,
mutta muista puutoksista ei nyt puhuta :)
Lenkki jäi tänään väliin
vaikka tiedän,
että pitäisi olla liikkeessä
joka päivä.
Kropan takia.
Ja kilojani taas vahdin,
vaikka mun pitäisi olla iloinen siitä,
että elän.
Sehän ei ole itsestäänselvyys...
Ensi viikolla alkavat espanja ja jumppa ja
seuraavalla viikolla tanssi.
Kaikki niin kuin pyörähtää käyntiin
Talviuintia olis kiva taas jatkaa
ja pitäis aloitella jo viileään veteen totuttelu.
Hilpeetä, kun en koko kesänä ole kertaakaan uinut
ja nyt kun kylmenee niin mietin järveen menoa.
Pari-kolme pulahdusta viikossa...
Jonkinasteinen hulluus!

Pää täynnä ajatuksia!
Hyviä, rauhallisia, positiivisia ajatuksia!