Melontaa ja samoilua

Helatorstai
Pyhä kesken työviikon
Ja kesken millaisen viikon?
Tää on ollu aika huima viikko.
Suru Chris Cornellin kuolemasta on poikinut musiikin kuuntelua enemmän kuin tavallisesti.
Kyneleitä on vuodatettu...
Mauno Koivistokin haudattiin tänään.
Lomat lyötiin viikolla lukkoon ja edessä on varsinainen rock'n'roll-kesä.
Viikko on ollut täynnä henk.koht. ylläreitä,
jotka saatavat, ehkä, mahdolisesti poikia uusia mukavia ylläreitä.
Eikä siitä vielä sen enempiä.

Mutta männä päivänä tuli kutsu kokeilemaan kajakkimelontaa.
Olen aikaisemmin kokeillut intiaanikajakkia
mutten koskaan normi kajakkia

Kirkkonummi on merikunta
Meillä on merenrantaviivaa n. 145 kilometriä
(mutta ei meriuimarantaa!!!)
Meillä on venesatamia ja ulkoilualueita meren äärellä.
Yksi tälläinen on Linlo.


Linlon saareen vie pieni silta, jonka vieressä kulkevat sähkölangat.
Jengi kalastaa sillalta ja niinpä sähköjohdot on ihan täynnä siimoja

Sain käydä kokeilemassa kajakkia tuttavan hyvässä ja turvallisessa opastuksessa ja jäin miettimään ihan oikeesti melontakurssille menoa.
Melontayhdistykseltä saisi lainaksi kajakkeja, mutta he eivät päästä ketään kouluttamatonta merelle. Ja todella hyvä niin!
Ei se pienessä tuulessa ollut ihan selviö, miten se kajakki kääntyy ja minne!
Melominen vois olla mun juttu.
Tossa ylhäällä kukkivat ketunleivät
ja melontakokeilusta ei ole kuvia - känny ja autonavaimet jätettiin ehdoin tahdoin rannalle turvaan :)

Päätin myös kiertää kävellen Linlon saaren.
Joskus ammoisina aikoina meillä oli ensimmäisen veneen venepaikka Linlon saaressa.
Välimatkat on melko pitkät ja kantamusten kanssa matka oli sitäkin pidempi ja hikisempi.
Korkeuserot saressa ovat melkoiset.
Joskus jäin autolle odottelemaan,
kun siippa haki veneen ja ajoi lähemmäs autoparkkipaikkaa venettä lastaaman.
Mutta, joskus oli pakko kantaa bensakanisteri suoraan veneelle...
Lisäksi yleensä oltiin menossa Kantvik-Siuntio-Inkoo-suuntaan,
jolloin oli kierrettävä koko Upinniemen kärki.
Eikä se aina ollut helppo nakki pikkupaatilla...
Upinniemen ja Porkkalan välissä on karttoihin merkitsemättömiä vesireittejä,
mutta Upinniemen kärki on kuitenkin kierrettävä
ja sen jälkeen on aika suuri, suojaamaton aava ylitettävänä

No tänään ei tarvinnu miettiä sellaisia
Itse asiassa mulla ei ollut edes vesipulloa mukana
ja sitä oisin kyllä tarvinnu

 

 On tää meidän luonto vaan niin pirun kaunis!

Saari on melko suuri ja sieltä löytyy umpimetsää, kosteikkoja, kallioita, kivisiä ja enemmän kivisiä rantoja, grillipaikkoja, suojaisia paikkoja ja paikkoja, joista näkee kauas ulapalle.
Sinne mahtuu aika paljon ihmisiä,
ilman että näkee toisiaan
Venepaikoille en edes mennyt.
Mulle nää käkkärämännyt ja merenranta edustaa rauhoittumista,
latautumista
sielunrauhaa ja silmänruokaa.

Tuossa alemmassa kuvassa olen ilmeisesti saaren korkeimalla paikalla.
Olen keskellä saarta
Ja tuolla siintää meri.
Ja kun kännyin 180 astetta niin puiden takaa näkyi saaren toinen ranta.
Onneksi puhelimessa on navi,
muutoin kiertäisin kai vieläkin ympyrää saaren keskiosassa...
Nyt sain ihan rauhassa samoilla mettäpolkuja
ja ryteikköjä ja välillä vaan tarkistin missä olin ja mihin suuntaan kannatti kääntyä!
Eksyähän ei voi, koska kyseessä on saari.
Ja koska saaressa ei ole asutusta niin ei myöskään kukaan häiriinny ja vedä hernettä nenukkiin mun pyörimisistä.

Tiedätteks - ihan sikakiva päivä!!!
Huomenna viel töitä ja sit olis viikonloppu