Yksi suurista on poistunut lavalta
Lähtenyt elämän estraadilta ikuiselle bäkkärille
Jätkä lähti saappaat jalassa,
kesken keikkarundin
Suorilta seisomilta
Äijä oli samaa vuosikertaa kuin minä.
Ja justhan mä näin sen livenä.
Äijä täytti olemuksellaan yksin koko Finlandia talon...
Yksi ihanimmista, räkäisimmistä, rosoisimmista äänistä on vaijennut - Chris Cornell has left the building
Joku kohta sydämessä huutaa tyhjyyttä
Jossain on piilossa iso kasa kyyneleitä.
Lähdin vähän kovemmalle lenkille,
halusin antaa aivoille ja sydämelle jotain muuta tekemistä.
(Ps. Kävi ilmi, että Chris hirttäytyi...mutta mä en vaan voi käsittää. Ihan kauhee juttu)
Syrjäisellä asfalttitiellä mopopojat harjoittelee keulimista.
Tosi hyvän paikan ovat valinneet,
näkevät tien pitkältä matkalta kumpaankin suuntaan,
eivätkä siis ole vaaraaksi liikenteelle tai
liikenne vaaraksi heille.
Nykynuoret on toisinaan ihan pirun fiksuja.
Nätisti keuli mopo
Ja fillari
Ranta on hiljainen
Ei tuulenvirettäkään
Pääskyset lentelevät - ne ovat tulleet ihan just nyt.
Maailma tuoksuu suolalle
ja märälle mullalle
Pöpelikössä vastaa tulee mies tavattoman ison rottiksen kanssa.
Noin isoa rottista en ole ikinä nähnyt.
Totean sedälle, ettei minun takiani olisi tarvinnut koiraa kytkeä hihnaan, jossainhan pitää koirankin saada köpötellä vapaana
Jäämme hetkeksi juttelemaan.
Mies on ihan metsän taruolennon näköinen
harmaine hiuspehkoineen
leveine, ahavoituneine kasvoineen
rauhallisine suurine koirineen.
Maahinen,
peikko,
mikä lie harmaa, lempeä metsänvahti.
Juttu polveilee koirasta lapsenlapsiin
ja voitettuun jääkiekkomatsiin
Asuntoautoon
Ei ole paikkakuntalainen vaan Tampereen kupeella kalastuslupatarkastajana.
Mistä mä tiesin,
että koira oli kiltti?
Mistä mä tiesin, että hänkin on puhelias?
Kaksi toisilleen tuiki tuntematonta ja
hetken mukava juttutuokio metsän siimeksessä.
Koska musta vaan tuntui siltä....
Helpottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti