Viime viikonloppukin on jäänyt selvittämättä :)
On ollu tosi tiukka pariviikkoinen.
Käytiin katsomassa Kentin jäähyväiskeikka.
Parhaassa seurassa:
oma tytär ja hyvä ystävä.
Tämä on seura, jossa voin olla oma itseni,
jossa ei ole pakko puhua,
jos ei ole sanottavaa.
Hienosti vetivät Kentin pojat.
Arvokas lähtö.
Vaikka heidän musiikkinsa ei ole sitä mulle kaikkein rakkainta, niin nautin joka hetkestä ja biisistä.
Jäin miettimään,
että jäikö päällimmäiseksi nautinto hyvästä keikasta
vai suru siitä, että se oli jäähyväiskeikka.
Kai vähän kumpaakin.
Tytär tuli kotiin (ja kotona asuva tytär lähti Turkuun)
Perjantaina ei sen enempiä sitten jaksanutkaan,
mutta lauantaina käytiin anoppilassa
ja moikkaamassa suvun nuorinta jäsentä,
pariviikkoista pikkupimua <3
Ja kotona pullo punkkua ja pikkusta purtavaa,
Youtubetusta, juoruilua,
vakavia juttuja ja naurun räkätystä
ja kaikkea sitä,
mikä on kaikkein ihaninta oman tyttären seurassa.
Sunnuntaina anoppi mukaan ja köpöttelemään lähimaisemiin.
Pizzerian kautta kotiin
Ja sauna <3
Kepeetä ja ihanaa.
Juuri sellainen mahtiviikonloppu,
jota olen tarvinnut.
Ja sunnuntai-illasta vanhin tytär takaisin maailmalle
ja nuorempi tytär maailmalta kotiin.
Vielä kun sen pojanretaleen saisi kotiin visiitille,
niin olis vieläkin parempi mieli :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti